Puhe Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ylioppilasjuhlassa

Kuva: Matti Pikkujämsä
Kuva: Matti Pikkujämsä

 

PUHE HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAISEN KOULUN YLIOPPILASJUHLASSA

Votre excellence, chers bacheliers triomphants, bacheliers, professeurs, élèves, parents et invités,

Bienvenue dans notre cérémonie de baccalauréat !

Votre excellence M Serge Tomasi, permettez-moi tout d’abord de vous souhaiter la bienvenue à votre nouveau poste en Finlande. Vous êtes vraiment bien tombé, parce que notre pays est en train de célébrer pendant toute l’année le centenaire de notre indépendance.

Deuxièmement, je vous souhaite chaleureusement la bienvenue dans  notre Lycée, qui porte très haut le drapeau français dans les domaines de la langue française et de la culture francophone en Finlande. Bienvenue!

Maailmankansalaisuudesta

OECD julkaisi viime vuonna tulevaisuuden koulutuksen ja tulevaisuuden taitojen 2030-puiteohjelman.

Globalisoituminen luo ennennäkemättömiä haasteita ja mahdollisuuksia. OECD:n mukaan uuden sukupolven olisi hyödyllistä oppia globaaleja tietoja ja taitoja jo koulussa.

Oppiminenhan koostuu tiedoista, taidoista, arvoista ja asenteista. Globaalikasvatuksen ollessa kyseessä, tavoitteena on maailmankansalainen, joka ymmärtää globaalin maailman kompleksisuutta moninaisuudessaan sekä osaa ja haluaa toimia yhdessä muiden kanssa paremman maailman puolesta.

Mitä nämä maailmankansalaisen asenteet, arvot, taidot ja tiedot sitten ovat?

OECD:n mukaan koulujen tulisi tukea kasvatusta kohti vastuunsa tuntevia maailmankansalaisia, jotka arvostavat ja kunnioittavat yksilön ihmisarvoa ja kulttuurillista moninaisuutta.

Keskeinen taito ja osa globaalikompetenssia on analyyttinen ja kriittinen ajattelu, kyky lähestyä asioita eri näkökulmista, kyseenalaistaa ja nähdä asioiden väliset yhteydet.

Nuorten olisi hyvä oppia tekemään yhteistyötä eri taustoista, kulttuureista ja tieteenaloista olevien ihmisten kanssa monitahoisten ja monialaisten ongelmien ratkaisemiseksi – kunnioittavasti, tehokkaasti, empaattisesti ja joustavasti.

Heidän tulisi pystyä toimimaan ympäristössä, joissa muiden uskomukset ja näkökulmat ovat välillä ristiriitaisia –  oppia tunnistamaan, erottelemaan ja ymmärtämään erilaisia kulttuurillisia tapoja, ja havaita, että jokaisen oma käsitys maailmasta on väistämättä puolueellinen.

Maailmankansalaisella tulisi olla tarvittavat tiedot globaaleista teemoista sekä interkultuurinen tietämys ja ymmärrys.

Globaaleja teemoja ovat esimerkiksi ilmaston muutos, kestävä kehitys, demokratia, tasa-arvo, konfliktien ratkaisu jne.

Koulun tulisi herättää oppilaan mielenkiinto maailman kielelliseen ja kulttuurilliseen moninaisuuteen ja rohkaista oppilaita viestimään autenttisissa ympäristöissä.

OECD aikoo jo ensi vuonna toteutettavassa PISA 2018 tutkimuksessa mitata maailmankansalaisen osaamista.

Reflection

Dans quelle mesure avons-nous préparé nos étudiants pour la vie, pour la formation supérieure et pour le monde du travail de plus en plus mondialisé ? La bonne réponse est : nos bacheliers sont prêts pour le monde !

Au cours de cette année scolaire, nous avons célébré l’histoire de 60 ans de notre école. Au mois d’avril nous avons organisé une soirée-alumni pour nos anciens élèves.  Plus de 800 ex-élèves ont été réunis lors de cette fête.  J’ai reçu des dizaines de retours extrêmement positifs. Les anciens élèves ont vraiment apprécié tout ce qu’ils ont appris pendant leur scolarité chez nous – et ils en ont pleinement profité dans leur vie.

En plus des compétences habituelles d’une école normale,  ils sont acquis des compétences extraordinaires. Ils ont appris à parler naturellement le français et ils ont appris à connaître et à apprécier la culture francophone. Et, cela leur a apporté un avantage formidable dans leurs études supérieures et dans leur vie professionnelle.

Selon les anciens élèves, notre école leur a donné non seulement des compétences linguistiques, mais aussi la confiance en soi, les compétences de coopération, l’ouverture d’esprit, un large choix dans leur formation supérieure, l’inspiration et la capacité d’étudier en Finlande et à l’étranger, et le respect et l’ouverture multiculturelle.

14-vuoden opintoputki kieliin erikoistuneessa yhtenäiskoulussa luo turvalliset puitteet kansainvälisyyteen kasvamiseen. Natiivi-opettajat, korra-vaihtomatkat, lukuisat kansainväliset projektit, omaleimaiset koulun traditiot ja tavallisuudesta poikkeava opetussuunnitelma antavat oppilaillemme mahdollisuuden oppia koulussamme jotain sellaista, johon OECD:n tulevaisuuden koulun puiteohjelmat viittavat. Me toteutamme niitä joka päivä koulussamme jo nyt!

Sana vanhemmille

Arvoisat vanhemmat, tämä päivä on teille tunteiden vuoristorataa – täynnä iloa ja ylpeyttä oman lapsukaisen kasvamisesta, aikuistumisesta ja menestymisistä, toisaalta surua ja haikeutta juuri niistä samoista syistä. Yksi vaihe elämästä päättyy tänään näihin juhliin..

Haluaisin kiittää teitä vanhempia kaikesta siitä tuesta, jota olette ehtymättä lapsillenne antaneet koko kouluajan. Aplodit vanhemmille.

Arvoisat 9-luokkalaiset

Arvoisat 9-luokkalaiset, te olette onnistuneesti selvittäneet peruskoulun pakolliset luokat. Suuri osa teistä on tehnyt viisaan valinnan jatkaa opintoja pääkaupunkiseudun sympaattisimmassa lukiossa – täällä meillä!  Tervetuloa lukioon! Toivotan onnea ja menestystä myös kaikille niille, jotka ovat tehneet toisenlaisia valintoja. Älkää antako ranskan kielen taitojenne ruostua! Annetaan raikuvat aplodit kaikille yseille!

Kiitos opettajille

Arvoisat opettajat. Olette taas kerran tehneet pienen ihmeen. Tänään peruskoulun päättötodistuksen saa 61 oppilasta ja  ylioppilaaksi julistetaan 38 opiskelijaa. Vain te tiedätte, kuinka kova urakka se on ollut ja kuinka paljon paimentamista on tarvittu, että tähän on päästy.

Notre école a conquis une très bonne place dans le classement de STT – qui tient compte du niveau de départ de l’étudiant, et qui mesure l’efficacité d’un enseignement.  Nous sommes en cinquème place à Uusimaa et dans la comparaison nationale nous sommes parmi les 20 meilleurs lycées en Finlande!

Je souhaite remercier tous nos professeurs pour leur excellent travail!

Arvoisat ylioppilaat,

Aika moni teistä on käynyt tätä koulua esikoulusta lukioon – 12-14-vuotta – kolme neljäsosaa elämästänne.

Teistä on kasvanut huomaamattanne maailmankansalaisia täällä Munkkivuoren pohjukassa. Osaatte puhua sujuvasti ja luontevasti kolmea neljää kieltä, ja teille monikielisyys ja monikulttuurillisuus on arkipäivää. Hyvä kielitaito, suomalainen ylioppilastutkinto ja EU:n kansalaisuus antaa teille uskomattoman laajat mahdollisuudet valita mitä ja missä maassa opiskella, mille alalle hakeutua, minne asettua asumaan ja tehdä töitä.

Kilpailu opiskelupaikoista on kovaa. On syytä varautua myös pettymyksiin. Kaikki ovet eivät aukea ihan itsestään –  eikä välttämättä ihan ensimmäisellä koputuksella.

Ernest Hemingwayn totesi aikanaan, että meidän täytyy tottua siihen, ettei elämän tärkeimmissä risteyksissä ole tienviittoja. Joskus on edettävä erehdyksen ja siitä oppimisen kautta. Aina välillä itse kukin tekee vääriä valintoja ja vääriä ratkaisuja. Sen myöntäminen ei ole epäonnistumista. Se on mahdollisuus aloittaa joitain uutta, jossain muualla. Teillä on siihen kaikki edellytykset.

Seuratkaa omaa sisäistä paloanne. Etsiytykää aloille, joista olette oikeasti kiinnostuneita. Tulvaisuus on teidän! Aplodit ylioppilaille!

Kari Kivinen

Rehtori / Proviseur

 

Ranskan suurlähettiläs M. Tomasi ja HRSK:n uudet ylioppilaat

 

Advertisements

Tekijänoikeuskasvatushankkeet EU-tasolla

 

Antipiratismipäivän aikataulu ja ohjelma

Tekijänoikeuskasvatushankkeet  EU-tasolla 

Lataa PowerPoint-esitykseni tästä: Kari Kivinen – esitys 23052017

Henkinen omaisuus

Henkisellä omaisuudella (Intellectual Property eli IP) tarkoitetaan sitä, että ihmisten tekemille keksinnöille, innovaatioille ja luomuksille voidaan hakea suojaa:

  • Mallit esittävät, miltä tuotteet näyttävät
  • Tavaramerkit kertovat kuluttajille tuotteiden alkuperän
  • Tekijänoikeudet liittyvät taiteellisiin tuotoksiin, kuten kirjoihin, musiikkiin, maalauksiin, veistoksiin ja elokuviin
  • Patentit suojaavat teknisiä keksintöjä kaikilla tekniikan aloilla

Kopioston vuonna 2015 tekemän “Copyright and teaching” tutkimuksen mukaan:

  • 35–50% opettajista oli kohdannut tekijänoikeuspulmia jossain vaiheessa uraansa
  • Opettajat eivät oikein tiedä, mitä he saavat tehdä voimassaolevien lakien, asetusten ja sopimusten mukaan
  • Tekijänoikeusasiat koetaan usein epäselvinä ja vaikeina.
  • Opetusympäristöt ovat digitalisoitumassa ja elektronisten materiaalien määrä lisääntyy. Opettajat toivovat selkeitä, tulostettuja ohjeita siitä, mikä on opetustilanteessa sallittua.
  • Opettajat toivovat enemmän tekijänoikeuskoulutusta opettajankoulutukseen ja täydennyskoulutukseen!

Saman tapaisiin johtopäätöksiin on tultu myös EUIPOssa eli Euroopan Unionin teollisuusoikeuksien virastossa Alicantessa.  EUIPO tilasi 2013 tutkimuksen ” Euroopan kansalaiset ja henkinen omaisuus: käsitys, tuntemus ja käyttäytyminen “. Tutkimus uusittiin vuonna 2016 ja se kattoi EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset ja kussakin 28 jäsenvaltiossa asuvat vähintään 15-vuotiaat henkilöt. Tutkimuksessa tehtiin yhteensä 26 555 haastattelua.

Vaikka tutkimuksen mukaan henkisen omaisuuden oikeuksien tuki on EU: n kansalaisten keskuudessa korkea ja yleinen tuntemus lisääntyy – niin nuorella ikäluokalla se on kuitenkin heikkenemässä. Väärennettyjä tuotteita ostavien määrä on pieni, mutta nuorilla se on kasvussa. Laillisten lähteiden suosion ja käytön lisääntyminen (esim. Netflix, Spotify jne) ei ole vielä johtanut laittomien lähteiden käytön vähenemiseen.

On tehtävä enemmän, jotta erityisesti nuoret ymmärtäisivät henkisen omaisuuden merkityksen taloudellemme ja yhteiskunnallemme, varsinkin nyt, kun innovoinnin ja luovuuden kannustaminen on talouspolitiikan painopiste EU:ssa!

  • 7% on ostanut väärennettyjä tuotteita viimeisen vuoden aikana – 15-24 vuotiailla tämä luku on 15 %, peräti 9% enemmän kuin 2013.
  • 41 % nuorista oli sitä mieltä, että väärennettyjen tuotteiden ostaminen on hyväksyttävää, jos alkuperäinen tuote on liian kallis.
  • 10% on hankkinut väärennettyjä tuotteita “tietämättään” – nuorilla tämä luku on 27 %

IPR-alat & Euroopan talous

Teollis- ja tekijänoikeuksia paljon käyttävät alat työllistävät Euroopassa suoraan ja välillisesti 38 % väestöstä ja ne muodostavat merkittävän osan EU:n taloutta ja vientiä. Tässä joitakin tunnuslukuja:

  • Teollis- ja tekijänoikeuksia käyttävien alojen osuus kaikista EU:ssa vuosina 2011–2013 luoduista työpaikoista on 27,8 prosenttia.
  • 60 miljoonaa eurooppalaista oli töissä aloilla, joilla teollis- ja tekijänoikeuksia käytetään paljon. Kun otetaan huomioon välillisesti luodut työpaikat, teollis- ja tekijänoikeuksista riippuvaisten työpaikkojen kokonaismäärä nousee 82,2 miljoonaan (38,1 prosenttia).
  • Teollis- ja tekijänoikeuksia käyttävien alojen osuus BKT:sta on EU:ssa oli yli 42 prosenttia, eli 5,7 biljoonaa euroa. Myös EU:n kaupassa muun maailman kanssa niiden osuus oli muita aloja suurempi. Niillä saatiin aikaan kauppataseen ylijäämää, joka auttoi pitämään EU:n ulkoisen kauppataseen tasapainossa.

Siksi olisikin ensiarvoisen tärkeää rohkaista ja kannusta nuoria luovuuteen, innovatiivisyyteen ja yrittäjyyteen ja kertoa heille miten he voivat suojata omat luomuksensa, yrityksensä & start-uppinsa oman hyvinvointinsa ja elantonsa varmistamiseksi.

Henkisen omaisuuden EU-kasvatusverkostohanke

Hanke, joka rohkaisee ja vahvistaa nuorten eurooppalaisten luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä

Henkisen omaisuuden kasvatusverkostohankkeen (Intellectual Property in Education Network) tavoitteena on yhdessä 28 EU-opetusministeriön, EUIPOn ja muiden IP-tahojen (esim. WIPO, EPO jne ) sekä koulutusalan asiantuntijajärjestöjen ja opettajien verkostojen yhteistyönä:

  • Tuottaa relevanttia IP-tietoa ja tilastoja päätöksentekoprosessien tueksi ja helpottamiseksi;
  • Vaikuttaa EU:n avaintaitoihin ehdottamalla IP-sisältöjä;
  • Tarkastella kansallisten opetussuunnitelmien IP-sisältöjä;
  • Kerätä ja jakaa hyviä käytänteitä verkoston jäsenten välillä (positiiviset ja tehokkaat hankkeet, materiaalit, kampanjat jne.);
  • Kehittää ja testata oppilaille ja opettajille tarkoitettuja moderneja ja ajantasaisia resursseja, jotka voivat toimia hyvänä esimerkkeinä;
  • Luoda käytännöllinen ja hyödyllinen sosiaalinen verkosto IP-asioiden kanssa työskenteleville virkamiehille EU-jäsenvaltioissa.

Yhteistyö alkoi huhtikuussa 2016 ja olemme päässeet jo hyvään vauhtiin.

Mikä on tilanne Suomessa?

Suomalaisten nuorten IP-asenteet ovat melko lähellä  EU:n keskiarvoja. Suomessa tehdään kuitenkin tällä hetkellä paljon hyvää ja vaikuttavaa työtä asenteiden muuttamiseksi IP-myönteisimmiksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt uraa uurtavaa ja eurooppalaisittain katsottuna esimerkillistä yhteistyötä tekijänoikeusjärjestöjen kanssa jo 1980-luvun puolivälistä lähtien.

Kesällä 2016 käyttöönotetut opetussunnitelmat sisältävät erittäin kattavasti IP-tavoitteita. Pulmana on tällä hetkellä OPS2016  jalkauttaminen käytäntöön. Opettajien täydennyskoulutukselle ja opetussuunnitelmia tukevalle opetusmateriaalille on suuri tarve.

Suomessa oppilaitoksilla on opetus- ja kulttuuriministeriön ja tekijänoikeusjärjestöjen  yhdessä sopima kopiointilupa, joka antaa opettajille ja oppilaille aidon mahdollisuuden käyttää monipuolisia AV-materiaaleja opetuksessa ja oppimisen tukena. Tämän vuoden alusta tehtävä on siirtynyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä opetushallitukselle.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on tehnyt erittäin perinpohjaista tekijänoikeustutkimusta. Viimeisten vuosien aikana on julkaistu 37 tutkimusta  tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden arvioinnista. Viime vuonna aloitetun uuden tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää päätöksentekoa tukevaa tekijänoikeusjärjestelmän arviointi- ja analyysityötä Suomessa.

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ja muut alan toimijat tekevät aktiivisesti monenlaista nuorisolle suunnattua käytännön tekijänoikeus tiedotus- ja koulutustyötä. Näkyvä kampanjointi on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että tilanne Suomessa eurooppalaisittain katsottuna on varsin  hyvä.

Olen erittäin ylpeänä esitellyt erilaisissa kansainvälisissä konferensseissa Kopiraittila.fi sivustoa, joka on tuotettu opetus- ja kultturiministeriön ja Kopioston yhteistyönä.  Pelillinen sivusto julkaistiin kesällä 2016 ja sitä on täydennetty  tämän vuoden aikana. Sivusto on rakennettu huolella ja onnistuneesti – se on mielenkiintoinen, ajantasainen, informatiivinen ja vielä sen lisäksi hauska ja helppo käyttää. Suomen seuraava koulutusvientituote? Ehkäpä hyvinkin!

Kari Kivinen, EUIPO:n henkisen omaisuuden kasvatusverkostohankkeen puheenjohtaja, rehtori, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu

 

Mielenkiintoista lisätietoa IP-alojen merkittävyydestä EU:n talouteen, työllisyyteen ja vientiin:

Koulutusmietteitä Eurooppa-päivänä

Hyvää Eurooppa-päivää kaikille!

 

Koulutusmietteitä Eurooppa-päivänä

EU:n koulutuspolitiikka

EU:n myötä suomalaisille on avautunut mahdollisuus asua, tehdä työtä ja opiskella missä EU-maassa tahansa. Aika hyvin suomalaiset ovat tätä mahdollisuutta hyödyntäneetkin. EU on vapauttanut tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman liikkuvuuden jäsenmaiden alueella.  Onpa suurella osaa EU:n jäsenmaista sama valuuttakin.  On kuitenkin yksi alue, jossa jokainen jäsenvaltio on suvereeni – nimittäin koulutus.

Jokainen EU-jäsenvaltio päättää omasta koulutuspolitiikastaan itsenäisesti. Siksi eurooppalaiset koulujärjestelmät eroavatkin toisistaan melkoisesti. Eurydicen julkaisut ja raportit antavat erinomaista ja helposti vertailtavaa tietoa EU:n kouluoloista.

EU on kyllä yrittänyt ottaa jonkinlaisen roolin koulujärjestelmien parantamis- ja uudenaikaistamispyrkimysten tukijana ja täydentäjänä. Jäsenvaltiot saavat vuosittain maakohtaisia suosituksia Euroopan Komission Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.

Koulutusasioissa Euroopan Parlamentin pitkän aikavälin strategisena tavoitteena on ollut tehdä elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta todellisuutta, parantaa koulutuksen laatua ja tehokkuutta, edistää tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta sekä edistää luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutustasoilla.

Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2006 antama suositus kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidoista on huomioitu laajalti eri maiden opetussuunnitelmia uudistettaessa. Niin myös Suomessa, vaikkei EU:n kompetensseja kopioitukaan sellaisenaan. Euroopan Komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto on päivittämässä näitä avaintaitoja ensi kesän ja syksyn aikana.

Ehkäpä kaikkein näkyvin ja onnistunein EU-koulutushanke on Erasmus+ vaihto-ohjelma, joka tarjoaa vaihtomahdollisuuden yli neljälle miljoonalle opiskelijalle vuoteen 2020 mennessä.

Suomalainen koulujärjestelmä

Palasin viime syksynä Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun rehtoriksi Eurooppa-koulun pääsihteerin paikalta. Brysselistä käsin tein läheistä yhteistyötä kaikkien EU-Instituutioiden ja EU-maiden opetusministeriöiden kanssa. Kokemuksesta voin kertoa, että suomalaista koulujärjestelmää arvostetaan ja ihmetellään kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolellakin. Miten onkin mahdollista, että pieni pohjoinen maa on onnistunut kehittämään oman ja omintakeisen opetusjärjestelmä-konseptin, joka tuottaa kohtalaisen vaatimattomilla kustannuksilla loistavia tuloksia? Suomalaisilla koulunkehittäjillä on ollut uskallusta ja itseluottamusta tehdä asiat toisin kuin muualla!

Mielestäni suomalaisen koulutusjärjestelmän ehdoton valtti on se, että oppilaat oppivat koulussa akateemisten tietojen ja taitojen lisäksi myös konkreettisia taitoja jokapäiväistä elämää varten. Jokainen suomalainen lapsi osaa sahata, naulata, neuloa ja ommella – kiitos monipuolisen käsityöopetuksen. Jokainen koululainen oppii tekemään ruokaa, tiskaamaan, siivoamaan ja pesemään pyykkiä jo koulussa. Näitä taitoja ei opetella muualla kuin Pohjoismaissa.

Muutama vuosi sitten kansainvälisessä mediassa levisi uutinen, että Suomi on päivittämässä erinomaiseksi luokiteltua opetussuunnitelmaansa. Monet ulkomaalaiset kollegat päivittelivät, miksi ihmeessä muuttaa erinomaiseksi rankattua koulujärjestelmää. Välitin heille Opetushallituksen selkeän ja ytimekkään vastauksen –  siksi, että maailma koulun ympärillä muuttuu kovaa vauhtia ja samalla yhteiskunnassa, työelämässä ja elämässä tarvittavat tiedot ja taidot muuttuvat.

Suomalaisen opetussuunnitelman laadintaprosessin konsultoiva ote herättää ihastusta muualla Euroopassa. Suomessa paikalliset opetuksen järjestäjät ja opettajat ovat saaneet suunnitella ja muokata oman opetussuunnitelmansa paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan opetussuunnitelmien perusteiden antaman kehyksen pohjalta. Vaikka prosessi on ollut monessa kouluyhteisössä työteliäs ja raskas ponnistus, on opetussuunnitelman jalkauttamisvaiheessa helpompi sitoutua uudistukseen, johon on itse saanut mahdollisuuden vaikuttaa.

Kaksi vuotta sitten kansainvälinen lehdistö uutisoi laajasti, että Suomessa hylätään perinteiset oppiaineet ja siirrytään ilmiöopetukseen. Uutisessa oli sen verran perää, että Suomessa todella luotiin ns. ”monialainen oppimiskokonaisuus”-konsepti (ilmiö-opetus tai MOK), jossa oppilaat tutustuvat heidän kannaltaan kiinnostaviin ja merkityksellisiin ilmiöihin ainerajat ylittäen. Tarkoituksena on auttaa heitä hahmottamaan, miten eri aineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa, mitkä ovat asioiden vuorovaikutussuhteet ja yhteydet, ja mikä on ilmiön liitoskohta oikeaan elämään – joka ei todellakaan jakaudu oppiaineisiin.

Kun muualla maailmassa lisätään matematiikan ja luonnontieteiden tuntimääriä, niin Suomessa uusi tuntijako toi lisää tunteja yhteiskuntaoppiin, liikuntaan, musiikkiin ja kuvataiteeseen. Kun muualla satsataan valtavat määrät resursseja kansallisten oppimistulosten vuosittaisiin kontrollitestauksiin, niin Suomessa pidetään tärkeänä oppilaiden yksilöllistä oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta. Oppilaiden suorituksia ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Kaikissa muissa EU-maissa koulutuksen laaduntarkkailusta vastaavat koulutarkastajat. Meillä Suomessa koulutarkastajien virat lakkautettiin jo 90-luvun alussa. Minut on kutsuttu peräti kahdesti Euroopan koulutarkastajien (SICI – The Standing International Conference of Inspectorates) konferenssiin selittämään, miten voi olla mahdollista, että Suomen opetuksen taso voi olla niin korkeatasoista ilman aktiivista tarkastuslaitosta.

Suomalaisilla kouluilla ja koulujen rehtoreilla on lisäksi verraten laaja autonomia tehdä valintoja ja ottaa vastuuta omasta toiminnastaan, oppilaiden oppimisesta ja heidän hyvinvoinnistaan.

Uusi OPS määrittelee uudella tavalla myös oppilaiden oppimisympäristön – oppimista tapahtuu koulussa, mutta myös koulun ulkopuolella. Kouluja kannustetaan yhteistyöhön yhteisöjen ja yritysten kanssa! Tämä on mielestäni todella hieno asia, jossa suomalaiset ovat edelläkävijöitä.

Opettajia rohkaistaan hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia monimuotoisten oppimisympäristöjen luomiseksi, ylioppilaskirjoitukset muuttuvat vähitellen sähköisiksi, ja puhutaan digi-loikasta. Tällä alueella Suomi olisi mielestäni voinut aktivoitua paljon aikaisemmin.

OPS 2016 toteutuminen käytännössä

Olen johtanut viime syksystä lähtien 800 oppilaan yhtenäiskoulua, jossa uutta opetussuunnitelmaa on pyritty jalkauttamaan toden teolla.  Olen huomannut, että uudistusten siirtäminen käytäntöön on haastavaa. Toisaalta olemme kokeneet myös aivan uudenlaisia onnistumisen elämyksiä.

Digi-loikan toteutus vaatii sekä laite- että henkilöresursseja ja melko perinpohjaista opettajien täydennyskoulutusta.  Koodaamista on vaikea opettaa, jos ei sitä osaa oikein itsekään. Sähköiset ylioppilaskokeet vaativat harjoittelua – myös opettajilta, jotka joutuvat laatimaan ja toteuttamaan harjoituskokeita.

Uuden oppilasarviointifilosofian tavoitteiden toteuttaminen edellyttää toimivien koulukohtaisten käytänteiden luomista ja konkreettisia työkaluja esimerkiksi vertais- ja itsearviointiin. Ne ovat vielä työn alla. Ilmiö-opetus on sen sijaan onnistunut yli odotusten. Eri aineiden opettajat ovat toteuttaneet yhdessä oppilaiden kanssa luovia ja uskomattoman monipuolisia yhteisprojekteja. Yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen on luonut aivan uudenlaisen interaktiivisen dynamiikan opettajien ja oppilaiden välille.

Yhteistyö yhteisöjen, yritysten ja alumnien kanssa on vielä idullaan, mutta jo nyt toteutetut projektit ovat osoittautuneet todella tärkeäksi oppilaiden oppimista rikastuttavaksi uudeksi tavaksi toimia.

Oheisinnovaatioita

Suomessa tehdään merkittävää koulutukseen liittyvää innovaatiotyötä myös monella muulla rintamalla.

Koulukiusaaminen on globaali ilmiö, jota on tutkittu ansiokkaasti Turun yliopistossa. Tutkimustieto on siirretty todella taidokkaasti KiVa-projektiin, joka on vähentänyt ja estänyt KiVa-kouluissa kiusaamista merkittävästi. KiVa on eurooppalaisittain katsottuna erittäin kiinnostava ja tärkeä koulutusvientihanke.

Euroopassa on verraten vaatimattomat ja ehtyvät luonnonvarat. Olemme pärjänneet kansainvälisessä kilpailussa lähinnä hyvän koulutuksen ja henkisen pääomamme avuin. EUIPON tutkimusten mukaan nuorison henkisen omaisuuden arvostus on laskusuunnassa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassakin. Suomen Opetusministeriö on tehnyt hyvää työtä yhdessä Kopioston kanssa luomalla uuden Kopiraittila.fi sivuston, joka sisältää monipuolisimman, hauskimman ja informatiivisimman koskaan näkemäni materiaalikokonaisuuden tekijänoikeuksien opettamiseen. Tämän tapaisella sivustolla olisi käyttöä myös muissa EU-maissa.

Koulumme kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisilla oppilailla on ollut mahdollisuus osallistua Taloudellisen Tiedotustoimikunnan TATin järjestämään yrityskylään.  Yrityskylä antaa oppilaille roolipelin muodossa mahdollisuuden tutustua yhteiskuntaan, talouteen, yrittäjyyteen ja työelämään innostavalla tavalla. En ihmettele yhtään, että yrityskylä on palkittu maailman parhaana koulutusinnovaationa.

Innovaationa voi pitää sitäkin, että suomalaiset koulut joutuvat tarjoamaan lämpimän ja terveellisen aterian päivittäin kaikille, myös erityisruokavaliota noudattaville oppilaille. Tämä on eurooppalaisesta näkökulmasta poikkeuksellinen palvelu. Suomalaisten toimijoiden tieto-taito onkin tällä saralla maailman huippuluokkaa. Hyvin ruokitut oppilaat myös oppivat paremmin. Kouluruokailu on osaltaan tasoittanut sosioekonomisia eroja ja luonut ehyttä koulupäivää kaikenikäisille.

Eurooppa-päivä 9.5.

OECD:n PISA-tutkimukset ovat olleet vuonna 2000 julkaistuista ensimmäisistä tuloksista lähtien parasta mahdollista mainosta Suomen koulujärjestelmälle. Vaikka tulokset ovat huippuvuosista hieman heikentyneet, ovat suomalaisten oppilaiden tulokset kaikilla osa-aluilla yhä maailman kärkiluokkaa.  Olen varma siitä, että uuden opetussuunnitelman vakiinnuttua käyttöön, voimme olla tulevaisuudessakin ylpeitä osaavista oppilaistamme, korkeasti koulutetuista opettajistamme ja aikaansa seuraavasta ja uudistuvasta koululaitoksestamme.

Tiistaina, 9.5.2017, vietetään Eurooppa-päivää. Opettajat voivat käydä lataamassa ja tilaamassa EU-aiheisia opetusmateriaaleja, pelejä, karttoja ja PowerPoint-esityksiä EU:n opettajainhuoneesta tai Ulkoasianministeriön Eurooppa-tiedotuksesta.

 

Hyvää Eurooppa-päivää!

Kari Kivinen

Rehtori

Intellectual Property in Education Network conference

 

Intellectual Property in Education Network conference 4-5.4.2017

The meeting agreed on the common IP in Education Mission Statement.

The IP in Education Network met at EUIPO in Alicante to discuss how to encourage creativity, innovation and entrepreneurship among young Europeans.

The network is mainly a pedagogical body made up of Ministries of Education from all EU Member States supported by respective Intellectual Property Offices and other relevant stakeholders like teachers and their associations. It meets twice a year in the EUIPO premises.

The objectives of the IPE Network for the 2017 are

  • To produce relevant set of IP facts and figures to facilitate the decision-making processes;
  • To explore together relevant national curricula as case studies of counties that have already introduced IP notions in their curricula;
  • To take part in the consultation of the European Commission on key competences by proposing a common answer indicating set of competences with IP related content (IP Network consultation letter);
  • To collect and share good practice between the network members (positive and effective projects, materials, campaigns, etc.),
  • If necessary to develop and test, modern, up to date resources for pupils and teachers that could serve as best practice examples and
  • To create a practical and useful social network between the civil servants working with the same issues in 28 Member States.

The role of the EUIPO is limited to that of a facilitator, supporter and resource provider in issues related to intellectual property, since it is clear that education is a national competence.

The agenda of the April meeting was very interesting.  See: Agenda IP in Education

You can find a PDF-version my case study presentation about the Intellectual Property Education in Finland. See IPE FINNISH CASE STUDY

I have made a rather similar presentation in the Intellectual Property and Education conference in Vilnius: IPE FINNISH CASE STUDY VILNIUS

I have also written an article about the matter. You can find it here: IP education in Finland

Illustration by Inna Kivinen
Illustration by Inna Kivinen

 

#FaktabaariEDU

#FaktabaariEDU – project brief 

The audience participated actively to the election panel discussion!

The basic idea of the project is to adapt the proved fact-checking approach and methods used by Faktabaari into the education field and to provide the pupils the necessary knowledge, skills and competences as well as self-confidence, so that they could actively and critically take part in the debates and discussions in the future coming communal, presidential and EU elections.

#FaktabaariEDU intends to develop awarded Faktabaari methodology to the use of medialiteracy learning for future voters – our youth. We invest to use our experience and networks for something sustaining. We build on the Faktabaari success combined with best expertise of the pedagogical network provided by the Finnish Society on Media Education and piloting platform provided by French-Finnish School (LFF).

Finnish school system curricula have recently directed towards multiliteracy and medialiteracy as part of it – but there is a lack of methods and materials. Schools become learning platforms and they need tools like #FaktabaariEDU for medialiteracy. The #medialiteracy with future voters-project pilots the #FaktabaariEDU multiliteracy approach and tools to educate active citizens capable of acting in complex societies.  A school culture that promotes participation, realises human rights and operates democratically, lays a foundation for the pupils’ growth into active citizens.

This pilot project is based on the close co-operation between Faktabaari experts, educators, journalists and students and it uses Faktabaari and Factbar.eu channels to ensure a lasting impact to the lives of the participants.

The project objectives are to:

  • Raise awareness of methods to fight election populism and pure disinformation by fact-checking tools adapted to future voters;
  • Offer pedagogical aids and web-based environment both directly to youngsters and indirectly to teachers and youth workers who can adapt it to their work;
  • Demonstrate that youth is capable to digest disinformation;
  • Raise awareness and attain publicity via social media of the empowered youth capable of holding politicians and media accountable by using transparent fact-checking tools and spreading factually corrected material in social media, and
  • Build up to the positive deterrent to candidates and media to base their arguments to facts, if available.
#FaktabaariEDU in action

In March 2017 the students of the 9th grade of LFF

  • Receive information about the Faktabaari fact-checking methods;
  • Explore the materials of all the parties of the communal election;
  • Practice question making and answering through a role game mock-interview panel;
  • Have an opportunity to participate the real election panel with real candidates;
  • Have a possibility to give their votes in a shadow-election, and
  • Practice fact-checking activities in real life situation!
LFF – the real election panel with real candidates

More information – see project plan!

http://hrsk.fi/fr/accueil/ @HRSK_LFF

www.faktabaari.fi & @faktabaari

http://www.mediaeducation.fi/ @mediakasvatus

Faktabaari #edu #medialiteracy

 

KUTSU HRSK:N ALUMNIJUHLAAN

hrsk-60KUTSU HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAISEN KOULUN ALUMNIJUHLAAN

Toivotan kaikki entiset oppilaat, opettajat ja ystävät tervetulleeksi koulun 60-vuotistapaamiseen perjantaina, 28.4.2017 klo 18.00 – 22.30!

Luvassa on vapaamuotoista ohjelmaa, musiikkia ja ennen muuta iloisia jälleennäkemisiä ja rentoa yhdessäoloa.

Jotta osaisimme varata oikean määrän ruokaa (20 euroa, AMICA) ja virvokkeita, pyydämme kaikkia ilmoittautumaan oheisen linkin kautta!

https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=8OgKl8ZetUKrDvHt6lr4uUNRPnyB9j1NltG2i44UTkZUNVk1OExYUDdSVVc5SklYNUFTV0Q3MzRWQi4u

Tätä kutsua saa levittää eteenpäin!

Koululla tavataan!

Kari Kivinen

Rehtori

****

INVITATION À LA FÊTE DES ALUMNI DU LYCÉE FRANCO-FINLANDAIS D’HELSINKI

Je souhaite la bienvenue à tous les anciens élèves, professeurs et amis, à l’occasion du soixantenaire de l’école,  le vendredi 28.4.2017 de 18h00 à 22h30!

Il y aura un programme informel, de la musique et avant tout des retrouvailles joyeuses et une ambiance décontractée.

Pour que nous puissions réserver une quantité suffisante de nourriture (20 euros, AMICA) et de rafraîchissements, nous demandons à tout le monde de s’inscrire par ce lien!

https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=8OgKl8ZetUKrDvHt6lr4uUNRPnyB9j1NltG2i44UTkZUNVk1OExYUDdSVVc5SklYNUFTV0Q3MzRWQi4u

Vous pouvez  diffuser cette invitation!

On se verra au lycée!

Kari Kivinen

Le Proviseur

 

#medialiteracy project plan

medialiteracy

PROJECT PLAN

INTRODUCTION

According to the new core curriculum (see the end of this document), all the Finnish schools should provide their pupils basic competences to use information independently and in interaction with others for problem-solving, argumentation, reasoning, drawing of conclusions and invention and they should have opportunities to analyse the topic being discussed critically from different viewpoints.

The pupils should be able to know where and how to search information and they should be able to evaluate the usability and reliability of sources.

The schools should support the pupils’ growth into active, responsible, and enterprising citizens. The pupils should be guided to act in a pluralistic society that understands diversity and respects human rights and equality in accordance with the values and principles of democracy.

The goal is to provide the pupils with a knowledge base of how the society works and how citizens can be involved as well as to encourage pupils to become independent societal and economic actors.

BACKGROUND

The quantity of information has increased and the variety of sources has been diversified. The media landscape is re-shaping constantly.  It is more and more difficult to distinguish information from dis-information. The recent political campaigns have shown that we are entering to the post-factual era.

Schools and teachers need updated set of tools and methods in order to be able to meet the curricula goals and to provide support and encouragement for their pupils which are confronting and dealing with unclear and conflicting information.

IDEA & AIMS

The basic idea of this project is to adapt the proved fact-checking approach and methods used by Faktabaari into the education field. In order to do it properly, it is necessary to launch a pilot project to test how the adaptation could be done in the most effective way. The Finnish-French school of Helsinki will be an ideal test-bed for this purpose, because the school has a pupil population from pre-school to high school and it implements the new Finnish curricula (OPS 2016) since 1.8.2016. Therefore it will be possible to scale up the most effective methods and the best practices of the pilot project for all the Finnish schools.

 One of the practical aims of the project is to provide the pupils the necessary knowledge, skills and competences as well as self-confidence, so that they could take actively and critically part in the debates and discussions in the future coming communal, presidential and EU elections.

 SOME KEY DEFINITIONS

 Medialiteracy is a 21st century approach to education. It provides a framework to access, analyze, evaluate, create and participate with messages in a variety of forms — from print to video to the Internet. Medialiteracy builds an understanding of the role of media in society as well as essential skills of inquiry and self-expression necessary for citizens of a democracy. (http://www.medialit.org/media-literacy-definition-and-more).

 Multiliteracy is the competence to interpret, produce and make a value judgement across a variety of different texts, which will help the pupils to understand diverse modes of cultural communication and to build their personal identity. (OPS 2015)

 PROJECT ACTORS:

fb

 Faktabaari (FactBar) is web-based fact-checking service for more fact-based public debate.

It is a non-partisan project using web and social media for collecting and distributing factual information with crowds and to crowds by creating win-win situations.

Faktabaari is run by Avoin yhteiskunta ry (Open Society Association) which is a Finnish transparency NGO enhancing transparency in society in cooperation with like-minded actors. It participates with empowering concrete projects like Faktabaari.

Faktabaari EDU intends to develop awarded Faktabaari methodology to the use of medialiteracy learning for future voters – our youth. We believe this is the best investment to use our experience and networks for something sustaining. We build on the Faktabaari success combined with best expertise of the pedagogical network provided by the Finnish Society on Media Education and piloting platform provided by French-Finnish School.

mediakasvatusseura

Finnish Society on Media Education has produced a website for media educators, which caters to the needs of people interested in media education and provides support to media education professionals: teachers of children and youths of all ages, researchers, students, educators, and parents of children and young people. It provides also detailed information on Finnish media education for our international colleagues and people who are interested in the work done in Finland.

metka

METKA –  Finnish Media Education Organisation provides etc. media education workshops for children and adults. In this project the LFF will be the test-bed for their new online media education materials for primary pupils. The new application will be published in 2017.

hrsk-60

Lyceé franco-finlandais d’Helsinki (LFF – French-Finnish school of Helsinki) is state school situated in Munkkivuori.  It will celebrate its 60th anniversary next April.  LFF is relatively big school in the Finnish context – there are over 800 pupils from kindergarten to Baccalaureate level in the school. The LFF follows the new Finnish curriculum and it has strong emphasis on teaching languages – especially French.

OPS 2016 – THE NEW FINNISH CORE CURRICULUM

The national core curriculum was issued by the Finnish National Board of Education in 2014. Based on that all the Finnish school providers have been obliged to draw up the local curricula during the school year 2015-2016. These local curricula have been implemented since 1.8.2016 in almost all the Finnish schools.

The purpose of the core curriculum has been to provide a common ground for the local curricula and thus promote equality and equity in education and the rights of the pupils within the whole country.  The core curriculum supports and steers the provision and implementation of basic education.

Like all the schools in Finland, the LFF has adapted the core curriculum to meet the local needs and the local curricula has been implemented since 1.8.2016.

The LFF operates as a learning community and encourages all of its members to learn. A learning community develops in dialogue. The community is strengthened by working together and through participation together with external actors.

A school culture that promotes participation, realises human rights and operates democratically, lays a foundation for the pupils’ growth into active citizens.

PILOT PROJECT #medialiteracy with future voters

Faktabaari medialiteracy work towards future voters has this far been an important track, but now it is time for a next step. With the relatively advanced Finnish School system curricula recently directed towards multiliteracy and medialiteracy as part of it, the momentum is there for tools to get make it to the grass root level to the youth seen in this project context as “future voters”. The school reform system raises multiliteracy as one of the core elements in order to educate active citizens capable of acting in our complex societies. Schools become learning platforms and they need tools like Faktabaari EDU for medialiteracy.

 This pilot project build a pedagogical material with educators, journalists and students and uses Faktabaari and Factbar.eu channels to ensure a lasting impact to the lives of the participants while getting others interested via wide publicity expected for a very topical project.

Faktabaari as active member of the international fact-checking movement can guarantee a well-informed picture on the state of play of the media landscape and disinformation while it’s partners can ensure pedagogical approach to attain the youth. Journalism students carrying out most of the fact-checking with Faktabaari can also act as important mediators.

PROJECT OBJECTIVES & MILESTONES

  • Produce materials to adapt Faktabaari methodology and forthcoming (10/2016) manual to youth (future voters) eg. under Faktabaari EDU – brand;
  • Simultaneously enforce co-operation with The Finnish Society on Media Education to adapt proven Faktabaari methodology and manuals to materials helping educators and future voters to resist disinformation and factually inaccurate (election) statements with pilot case on Finnish presidential election 2018;
  • Engage us to co-operation and pilot with Helsinki Finnish French School  for testing and further developing the materials for wider use;
  • Distribution of the materials and model to Finnish schools and youth workers with potential to spread the model with FSME, LFF principal Kari Kivinen and factbar.eu work to European audiences

More general objectives:

  • Raise awareness of methods to fight election populism and pure disinformation by fact-checking tools adapted to future voters
  • Offer pedagogical aids and web-based environment both directly to youngsters and indirectly to teachers and youth workers who can adapt it to their work
  • Demonstrate that youth is capable to digest disinformation. Raise awareness and attain publicity via social media of the empowered youth capable of holding politicians and media accountable by using transparent fact-checking tools and spreading factually corrected material in social media
  • Build up to the positive deterrent to candidates and media to base their arguments to facts, if available.

In regards the impact the experiences the model could be spread to European scale with Evens foundation and Finnish Society on Media Education in view of the 2019 EP elections Faktabaari plans to carry out with min. 10 European journalism schools (preparations have already been started).

Project milestones for the school year 2016-2017:

11/2016

Workshop with LFF (Kari Kivinen), Finnish Society on Media Education (Isabella Holm), Faktabaari (Mikko Salo, Tuomas Muraja)

1.12.2016

Kick-off meeting linked to major seminar on disinformation organized by Finnish Society on Media Education http://www.mediakasvatus.fi/tapahtuma/disinformaatioseminaari/

02/2017

Workshop on adapting the Faktabaari manual to web-based materials for educators and youth

14.2.2017

Tuomas Muraja will give a work-shop for the LFF students about the “Journalism Ethics and Standards” based on his new book “Faktat tiskiin”, which will be published this spring.

muraja-hrsk

03/2017

Teacher training session for the grade 3-6 teachers of LFF organized by METKA

03/2017

A well prepared question-answer session between the communal election candidates of all parties and the upper secondary school students of LFF.

03-05/2017

Developing the Faktabaari material with MSFE and LFF

08/2017

Launch of Faktabaari EDU toolkit with Finnish Society on Media Education

Project milestones for school year 2017-2018:

  • Educators would be provided August 2017 Faktabaari EDU fact-checker manuals and supportive web-material and example cases for “how to build up your own Faktabaari EDU”
  • “Faktabaari EDU” –project bars could make fact-checks related to January 2018 presidential elections in their schools (tbc)
  • The raw material tested could be further developed to media-literacy pedagogical tool to be used in schools etc. according to the new Finnish School curricula

10/2017

Launching a competition of the biggest impact fact-check by “future voter” as part of Faktabaari national competition for best fact-checks

10/2017

First pilot Faktabaari EDU course/workshop in a school or youth Organisation/association. LFF would be one of the pilot school – secondary school/high-school (Kari Kivinen)

01/2018

Possible participation to Presidential election Faktabaari project next to professionals

03/2018

Evaluation and potential to link to Factbar.eu project (Mikko Salo)

national-core-curriculum

 If you want to read more about the Finnish national core curriculum & multiliteracy click the following PDF compilation document: 

finnish-national-core-curriculum-multiliteracy

Source:

National Core Curriculum for Basic Education 2014, Finnish National Board of Education, Publications 2016:5, Helsinki