AJATUKSIA LUKION KEHITTÄMISEKSI

Piirros: Matti Pikkujämsä
Piirros: Matti Pikkujämsä

UUSI LUKIO – AJATUKSIA LUKION KEHITTÄMISEKSI

Hallitus päätti lukiokoulutuksen uudistamisesta viime vuonna. Uudistus pitää sisällään lukiolain ja lukion toiminnallisen uudistamisen. Uudistusta suunnittelevat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus yhdessä laajan sidosryhmä- ja asiantuntijajoukon kanssa. Valmistelussa hyödynnetään jo aikaisemmin lukion uudistamiseksi tehtyjä selvityksiä, kokeiluja ja hankkeita. Tavoitteena on valmistella esitys uudeksi lukiolaiksi tämän kevään aikana.

Mielestäni lukion uudistamisessa on otettava huomioon peruskoulun OPS 2016 reformin yleistavoitteet. Lukion tulisi olla sulava jatkumo peruskoululle niin sisällöllisesti kuin tavoitteellisestikin.

Nykylukion laajahko kurssivalikoima (75 kurssia) tarjoaa opiskelijoille erinomaisen yleissivistävän pohjan jatko-opintojen joustavaan valintaan ja monenlaisille työurille. Sen kaventaminen ei palvelisi opiskelijoiden etua.

Lukion opetussuunnitelmaa uudistettaessa on hyvä ottaa huomioon OECD:n 2030 suositukset maailmankansalaisuudesta ja EU:n jäsenmailleen suosittelemat 8 avainkompetenssia, joita Euroopan Komissio on parhaillaan päivittämässä.

Peruskoulun opetussuunnitelman yleistavoitteissa määritellään tavattoman hienosti opetuksen tavoitteet. Nämä pätevät melko pitkälle myös lukioon. Kannattaisi miettiä, miten näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä lukiotasolla.

Lukiolaisemme tarvitsevat parempia sosiaalisia taitoja menestyäkseen opinnoissaan ja työelämässä. Heille tulisi antaa nykyistä parempi mahdollisuus harjoitella yhteistyötä, ryhmätyötä ja oikeita projektitöitä. Heille tulisi antaa mahdollisuus totutella koulun turvallisessa miljöössä maaimankansalaisuustaitojen kehittämiseen – miten toimia yhdessä erilaisen arvo-, kieli-, ja kulttuuritaustan omaavien ikätovereiden kanssa.

Oppilaiden aktivoiminen osallistuviksi kansalaisiksi edellyttää kiinnostuksen herättämistä koulun ja yhteiskunnan päätöksentekoprosesseihin. Muuttuva mediakenttä edellyttää hyvää kriittistä medialukutaitoa, kykyä analysoida monenlaista informaatiota, erilaisia tilastoja ja kykyä taitoa tarkastaa informaation oikeellisuus.

Suomalaisten lukioiden on vaikea kansainvälistyä nykyisen lainsäädännön puitteissa. Ylioppilaskirjoitusten kieleksi on määritelty ainoastaan suomi ja ruotsi. Tämä estää tehokkaasti monikielisten kurssien järjestämisen lukioissa.

Monissa peruskouluissa opiskellaan jo monia aineita esim. englanniksi. Suomalaiset yliopistot lisäävät myös vuosi vuodelta esim. englanninkielisiä opintokokonaisuuksia.

Ehkä luontevin tapa lisätä lukioiden kansainvälistymistä olisi avata lukio myös niille oppilaille, jotka eivät osaa puhua täydellistä suomea ja ruotsia. Tällä hetkellä esim. oppilasvaihtojen tekeminen on vaikeaa, koska lähes kaikki opetus on vain suomeksi ja ruotsiksi. Olisikin syytä pohtia, voisiko ainakin osan ylioppilaskirjoituksista suorittaa esim. englannin kielellä.  Samalla paikkakunnalla olevat koulut voisivat luoda yhteisiä vieraskielisiä opintokokonaisuuksia, joihin esim. Suomeen teini-iässä muuttaneet ulkosuomalaiset opiskelijat ja vaihto-oppilaat voisivat osallistua.

Monenlaiset yksilölliset opintopolut lisäävät opinnonohjauksen tarvetta.  Lukiolaisille voisi myös suunnata aivan uudenlaista tukea: erityisohjausta vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille ja pienryhmä-coaching tyyppistä tukea opiskelijoille, joilla on puutteelliset opiskelutaidot tai hetkellistä motivaation puutetta.

Kari Kivinen

Helsingissä, 2.1.2018

Advertisements