What would you like your child to learn at school tomorrow?

What would you like your child to learn at school tomorrow?

What kind of knowledge and skills does a young adult need in the 21st century? What is really worth teaching and learning, and what kind of attitudes will be needed in future society? In this article, Kari Kivinen ponders these questions on future education.

https://www.schooleducationgateway.eu/en/pub/viewpoints/experts/what-would-you-like-your-child.htm

Qu’aimeriez-vous que votre enfant apprenne à l’école demain ?

Quel type de connaissances et de compétences un jeune adulte doit-il posséder au XXIe siècle ? Que faut-il à tout prix enseigner et apprendre et quels types d’attitudes seront nécessaires dans la société de demain ? Dans cet article, Kari Kivinen réfléchit à ces questions sur l’avenir de l’éducation.

https://www.schooleducationgateway.eu/fr/pub/viewpoints/experts/what-would-you-like-your-child.htm

 

Mitä sinä haluaisit, että lapsesi oppisi koulussa huomenna?

Mitä tietoja ja taitoja nuori aikuinen tarvitsee 21. vuosisadalla? Mitkä asiat ovat todella opettamisen ja oppimisen arvoisia? Millaisia asenteita tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnassa? Tässä artikkelissa Kari Kivinen pohtii näitä tulevaisuuden koulutusta koskevia kysymyksiä.

https://www.schooleducationgateway.eu/fi/pub/viewpoints/experts/what-would-you-like-your-child.htm

 

 

Le mot du proviseur – Rehtorin tervehdys

Le mot du proviseur

Je dois l’avouer : Pendant les années passées à l’étranger, j’ai continué à éprouver un amour particulier envers mon ancien lieu de travail, le Lycée franco-finlandais d’Helsinki. Je n’ai cessé de suivre ses activités à distance, et quand la place de proviseur s’est libéré, j’ai postulé aussitôt.

Durant cette année scolaire, j’ai observé le quotidien du Lycée et dressé un bilan sur les changements réalisés pendant mon absence.  Je suis très content de ce que j’ai vu !

Nos élèves, du jardin d’enfants au lycée, sont talentueux, maîtrisent plusieurs langues, ont de l’aisance et se comportent principalement très bien. Nos élèves ont eu d’excellents résultats aux tests nationaux et internationaux ainsi qu’aux épreuves du baccalauréat. Notre personnel est compétent et nos professeurs bien qualifiés et motivants. Les nouveaux programmes d’enseignement, introduits en août dernier, sont, à mon avis, très progressistes à l’échelle européenne, mettant l’accent sur la collectivité, les besoins des élèves et le processus d’apprentissage. En tant qu’établissement couvrant toute la scolarité obligatoire, notre Lycée offre un cadre sûr pour les élèves afin qu’ils puissent grandir et s’épanouir dans une atmosphère tolérante et internationale. Notre Lycée est caractérisé par un esprit d’équipe fort qui ne fait que se renforcer grâce aux excursions et aux projets de coopération internationaux.

En tant que proviseur, j’ai accueilli durant l’année passée des dizaines de stagiaires et quelques centaines de visiteurs internationaux. Ces personnes nous ont rendu visite afin de faire connaissance avec notre Lycée, et, par la même occasion, de se familiariser avec le système scolaire finlandais. Les visiteurs ont été étonnés par les compétences linguistiques de nos élèves, le quotidien du Lycée marqué par la gaité et la vivacité parmi les élèves de différentes tranches d’âge différents, l’atmosphère du Lycée détendue et chaleureuse, les repas scolaires savoureux, les salles de travaux manuels et de travaux ménagers ainsi que les autres pratiques de l’école finlandaise qui peuvent paraître quelque peu étranges du point de vue d’un étranger. L’autre jour, lorsque j’ai présenté notre département du soutien scolaire à un groupe de visiteurs, en leur indiquant le bureau du psychologue scolaire ainsi que ceux de l’assistant social, du médecin et de l’infirmière scolaires se trouvant juste à côté, les membres féminins du groupe ont éclaté en sanglots : « Si seulement nous pourrions avoir quelque chose comme cela un jour ! »

Nous avons également fêté comme il se doit les soixante ans du Lycée.  J’ai été ravi de pouvoir constater que les élèves diplômés de notre lycée contemplent avec gratitude et respect leur ancienne école.  Le Lycée leur a fourni les outils nécessaires pour poursuivre leurs études ou pour faire une carrière internationales.

Tout au long de l’année scolaire nous avons coopéré étroitement avec l’Ambassade de France et l’Institut français.  Au mois de mars, nous avons organisé une conférence à laquelle ont participé des professeurs de français venant des quatre coins de la Finlande. Nous avons également renforcé notre coopération avec l’École finno-russe et l’École européenne.

Les travaux de planification pour l’année prochaine sont déjà bien avancés – je peux vous promettre toute une série de nouveaux projets intéressants. En attendant, profitons bien de l’été et des vacances !

À Helsinki le 15 mai 2017

Kari Kivinen, Proviseur

HRSK 60 vuotta

Rehtorin tervehdys

Täytyy tunnustaa. Ulkomailla vietettyjen vuosien aikana tunsin koko ajan jonkinlaista lukkarinrakkautta entiseen työpaikkaani, Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun. Seurailin koulun vaiheita matkan päästä, ja kun rehtorin paikka avautui, niin hain sitä oikopäätä.

Olen kuluneen lukuvuoden ajan tarkkaillut ja kuulostellut, mitä koulussa tapahtuu ja miten asiat ovat poissa ollessani kehittyneet. Hyvältä näyttää ja tuntuu!

Meillä on uskomaton kirjo pääsääntöisesti hyvin käyttäytyviä, lahjakkaita, kielitaitoisia, esiintymiskykyisiä oppilaita leikkikoulusta lukioon! He ovat menestyneet erinomaisesti kansallisissa ja kansainvälisissä vertailuissa ja ylioppilaskirjoituksissa. Henkilökuntamme on osaavaa, ja opettajamme ovat päteviä ja innostavia. Elokuussa käyttöön otetut opetussuunnitelmat ovat mielestäni Euroopan mittapuulla mitattuna edistyksellisiä, yhteisöllisiä ja erittäin oppilas- ja oppimisprosessikeskeisiä. Koulumme takaa yhtenäiskouluna turvalliset puitteet oppilaiden kasvulle ja kehittymiselle suvaitsevaisessa kansainvälisessä ilmapiirissä. Koulullemme on ominaista erinomainen yhteishenki, joka kasvaa ja vahvistuu kansainvälisten opintomatkojen ja yhteistyöprojektien myötä.

Olen toiminut virkani puolesta vuoden varrella kymmenien harjoittelijoiden ja muutaman sadan kansainvälisen vieraan isäntänä. He ovat tulleet tutustumaan kouluumme ja samalla suomalaiseen koulujärjestelmään. He ovat hämmästelleet oppilaittemme kielitaitoa, yhtenäiskoulun iloista ja monen kokoista arkivilinää, koulumme välitöntä ja lämmintä ilmapiiriä, kouluruuan maukkautta, käsityötiloja, kotitalousluokkaa ja monia muita kansainvälisesti kummallisia suomalaisen koulun käytänteitä. Kun esittelin yhdelle ryhmälle koulumme oppilashuolto-osastoa ja kerroin, että tässä toimistossa työskentelee koulupsykologi ja vieressä on kuraattorin, lääkärin ja terveydenhoitajan tilat, niin ryhmän naiset purskahtivat itkuun: ”Voi, jospa meilläkin voisi joskus olla jotain tällaista.”

Olemme juhlineet koulun 60-vuotista historiaa oikein kunnolla! On ollut hienoa huomata, että koulustamme valmistuneet oppilaat suhtautuvat entiseen opinahjoonsa kiitollisina ja kunnioituksella.  Koulumme on antanut heille kansainväliset eväät, joilla on päässyt pitkälle niin opinnoissa kuin työelämässäkin.

Koko lukuvuoden ajan olemme tehneet läheistä yhteistyötä Ranskan suurlähetystön ja Ranskan instituutin kanssa. Maaliskuussa koulullamme järjestettiin konferenssi, johon osallistui ranskan kielen opettajia eri puolelta Suomea. Olemme myös tiivistäneet yhteistyötä Suomalais-venäläisen ja Eurooppalaisen koulun kanssa.

Uuden lukuvuoden suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Luvassa on paljon uusia ja mielenkiintoisia projekteja ja hankkeita! Niitä odotellessa nautitaan kesästä ja lomasta!

Helsingissä, 15.5.2017

rehtori Kari Kivinen

Koulutusmietteitä Eurooppa-päivänä

Hyvää Eurooppa-päivää kaikille!

Kirjoitin Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) Opetin-blogiin mietteitä Eurooppa-päivästä, koulutuksesta ja suomalaista koulujärjestelmästä.

Tekstiä ja mietteitä kertyi aika tavalla, vaikka artikkelin piti olla lyhyt ja ytimekäs. Jouduin karsimaan blogi-artikkelia melkoisesti, ja päätin julkaista pitkän version pohdinnoista tässä alla!

Koulutusmietteitä Eurooppa-päivänä

EU:n koulutuspolitiikka

EU:n myötä suomalaisille on avautunut mahdollisuus asua, tehdä työtä ja opiskella missä EU-maassa tahansa. Aika hyvin suomalaiset ovat tätä mahdollisuutta hyödyntäneetkin. EU on vapauttanut tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman liikkuvuuden jäsenmaiden alueella.  Onpa suurella osaa EU:n jäsenmaista sama valuuttakin.  On kuitenkin yksi alue, jossa jokainen jäsenvaltio on suvereeni – nimittäin koulutus.

Jokainen EU-jäsenvaltio päättää omasta koulutuspolitiikastaan itsenäisesti. Siksi eurooppalaiset koulujärjestelmät eroavatkin toisistaan melkoisesti. Eurydicen julkaisut ja raportit antavat erinomaista ja helposti vertailtavaa tietoa EU:n kouluoloista.

EU on kyllä yrittänyt ottaa jonkinlaisen roolin koulujärjestelmien parantamis- ja uudenaikaistamispyrkimysten tukijana ja täydentäjänä. Jäsenvaltiot saavat vuosittain maakohtaisia suosituksia Euroopan Komission Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.

Koulutusasioissa Euroopan Parlamentin pitkän aikavälin strategisena tavoitteena on ollut tehdä elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta todellisuutta, parantaa koulutuksen laatua ja tehokkuutta, edistää tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta sekä edistää luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutustasoilla.

Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2006 antama suositus kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidoista on huomioitu laajalti eri maiden opetussuunnitelmia uudistettaessa. Niin myös Suomessa, vaikkei EU:n kompetensseja kopioitukaan sellaisenaan. Euroopan Komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto on päivittämässä näitä avaintaitoja ensi kesän ja syksyn aikana.

Ehkäpä kaikkein näkyvin ja onnistunein EU-koulutushanke on Erasmus+ vaihto-ohjelma, joka tarjoaa vaihtomahdollisuuden yli neljälle miljoonalle opiskelijalle vuoteen 2020 mennessä.

Suomalainen koulujärjestelmä

Palasin viime syksynä Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun rehtoriksi Eurooppa-koulun pääsihteerin paikalta. Brysselistä käsin tein läheistä yhteistyötä kaikkien EU-Instituutioiden ja EU-maiden opetusministeriöiden kanssa. Kokemuksesta voin kertoa, että suomalaista koulujärjestelmää arvostetaan ja ihmetellään kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolellakin. Miten onkin mahdollista, että pieni pohjoinen maa on onnistunut kehittämään oman ja omintakeisen opetusjärjestelmä-konseptin, joka tuottaa kohtalaisen vaatimattomilla kustannuksilla loistavia tuloksia? Suomalaisilla koulunkehittäjillä on ollut uskallusta ja itseluottamusta tehdä asiat toisin kuin muualla!

Mielestäni suomalaisen koulutusjärjestelmän ehdoton valtti on se, että oppilaat oppivat koulussa akateemisten tietojen ja taitojen lisäksi myös konkreettisia taitoja jokapäiväistä elämää varten. Jokainen suomalainen lapsi osaa sahata, naulata, neuloa ja ommella – kiitos monipuolisen käsityöopetuksen. Jokainen koululainen oppii tekemään ruokaa, tiskaamaan, siivoamaan ja pesemään pyykkiä jo koulussa. Näitä taitoja ei opetella muualla kuin Pohjoismaissa.

Muutama vuosi sitten kansainvälisessä mediassa levisi uutinen, että Suomi on päivittämässä erinomaiseksi luokiteltua opetussuunnitelmaansa. Monet ulkomaalaiset kollegat päivittelivät, miksi ihmeessä muuttaa erinomaiseksi rankattua koulujärjestelmää. Välitin heille Opetushallituksen selkeän ja ytimekkään vastauksen –  siksi, että maailma koulun ympärillä muuttuu kovaa vauhtia ja samalla yhteiskunnassa, työelämässä ja elämässä tarvittavat tiedot ja taidot muuttuvat.

Suomalaisen opetussuunnitelman laadintaprosessin konsultoiva ote herättää ihastusta muualla Euroopassa. Suomessa paikalliset opetuksen järjestäjät ja opettajat ovat saaneet suunnitella ja muokata oman opetussuunnitelmansa paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan opetussuunnitelmien perusteiden antaman kehyksen pohjalta. Vaikka prosessi on ollut monessa kouluyhteisössä työteliäs ja raskas ponnistus, on opetussuunnitelman jalkauttamisvaiheessa helpompi sitoutua uudistukseen, johon on itse saanut mahdollisuuden vaikuttaa.

Kaksi vuotta sitten kansainvälinen lehdistö uutisoi laajasti, että Suomessa hylätään perinteiset oppiaineet ja siirrytään ilmiöopetukseen. Uutisessa oli sen verran perää, että Suomessa todella luotiin ns. ”monialainen oppimiskokonaisuus”-konsepti (ilmiö-opetus tai MOK), jossa oppilaat tutustuvat heidän kannaltaan kiinnostaviin ja merkityksellisiin ilmiöihin ainerajat ylittäen. Tarkoituksena on auttaa heitä hahmottamaan, miten eri aineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa, mitkä ovat asioiden vuorovaikutussuhteet ja yhteydet, ja mikä on ilmiön liitoskohta oikeaan elämään – joka ei todellakaan jakaudu oppiaineisiin.

Kun muualla maailmassa lisätään matematiikan ja luonnontieteiden tuntimääriä, niin Suomessa uusi tuntijako toi lisää tunteja yhteiskuntaoppiin, liikuntaan, musiikkiin ja kuvataiteeseen. Kun muualla satsataan valtavat määrät resursseja kansallisten oppimistulosten vuosittaisiin kontrollitestauksiin, niin Suomessa pidetään tärkeänä oppilaiden yksilöllistä oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta. Oppilaiden suorituksia ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Kaikissa muissa EU-maissa koulutuksen laaduntarkkailusta vastaavat koulutarkastajat. Meillä Suomessa koulutarkastajien virat lakkautettiin jo 90-luvun alussa. Minut on kutsuttu peräti kahdesti Euroopan koulutarkastajien (SICI – The Standing International Conference of Inspectorates) konferenssiin selittämään, miten voi olla mahdollista, että Suomen opetuksen taso voi olla niin korkeatasoista ilman aktiivista tarkastuslaitosta.

Suomalaisilla kouluilla ja koulujen rehtoreilla on lisäksi verraten laaja autonomia tehdä valintoja ja ottaa vastuuta omasta toiminnastaan, oppilaiden oppimisesta ja heidän hyvinvoinnistaan.

Uusi OPS määrittelee uudella tavalla myös oppilaiden oppimisympäristön – oppimista tapahtuu koulussa, mutta myös koulun ulkopuolella. Kouluja kannustetaan yhteistyöhön yhteisöjen ja yritysten kanssa! Tämä on mielestäni todella hieno asia, jossa suomalaiset ovat edelläkävijöitä.

Opettajia rohkaistaan hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia monimuotoisten oppimisympäristöjen luomiseksi, ylioppilaskirjoitukset muuttuvat vähitellen sähköisiksi, ja puhutaan digi-loikasta. Tällä alueella Suomi olisi mielestäni voinut aktivoitua paljon aikaisemmin.

OPS 2016 toteutuminen käytännössä

Olen johtanut viime syksystä lähtien 800 oppilaan yhtenäiskoulua, jossa uutta opetussuunnitelmaa on pyritty jalkauttamaan toden teolla.  Olen huomannut, että uudistusten siirtäminen käytäntöön on haastavaa. Toisaalta olemme kokeneet myös aivan uudenlaisia onnistumisen elämyksiä.

Digi-loikan toteutus vaatii sekä laite- että henkilöresursseja ja melko perinpohjaista opettajien täydennyskoulutusta.  Koodaamista on vaikea opettaa, jos ei sitä osaa oikein itsekään. Sähköiset ylioppilaskokeet vaativat harjoittelua – myös opettajilta, jotka joutuvat laatimaan ja toteuttamaan harjoituskokeita.

Uuden oppilasarviointifilosofian tavoitteiden toteuttaminen edellyttää toimivien koulukohtaisten käytänteiden luomista ja konkreettisia työkaluja esimerkiksi vertais- ja itsearviointiin. Ne ovat vielä työn alla. Ilmiö-opetus on sen sijaan onnistunut yli odotusten. Eri aineiden opettajat ovat toteuttaneet yhdessä oppilaiden kanssa luovia ja uskomattoman monipuolisia yhteisprojekteja. Yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen on luonut aivan uudenlaisen interaktiivisen dynamiikan opettajien ja oppilaiden välille.

Yhteistyö yhteisöjen, yritysten ja alumnien kanssa on vielä idullaan, mutta jo nyt toteutetut projektit ovat osoittautuneet todella tärkeäksi oppilaiden oppimista rikastuttavaksi uudeksi tavaksi toimia.

Oheisinnovaatioita

Suomessa tehdään merkittävää koulutukseen liittyvää innovaatiotyötä myös monella muulla rintamalla.

Koulukiusaaminen on globaali ilmiö, jota on tutkittu ansiokkaasti Turun yliopistossa. Tutkimustieto on siirretty todella taidokkaasti KiVa-projektiin, joka on vähentänyt ja estänyt KiVa-kouluissa kiusaamista merkittävästi. KiVa on eurooppalaisittain katsottuna erittäin kiinnostava ja tärkeä koulutusvientihanke.

Euroopassa on verraten vaatimattomat ja ehtyvät luonnonvarat. Olemme pärjänneet kansainvälisessä kilpailussa lähinnä hyvän koulutuksen ja henkisen pääomamme avuin. EUIPON tutkimusten mukaan nuorison henkisen omaisuuden arvostus on laskusuunnassa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassakin. Suomen Opetusministeriö on tehnyt hyvää työtä yhdessä Kopioston kanssa luomalla uuden Kopiraittila.fi sivuston, joka sisältää monipuolisimman, hauskimman ja informatiivisimman koskaan näkemäni materiaalikokonaisuuden tekijänoikeuksien opettamiseen. Tämän tapaisella sivustolla olisi käyttöä myös muissa EU-maissa.

Koulumme kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisilla oppilailla on ollut mahdollisuus osallistua Taloudellisen Tiedotustoimikunnan TATin järjestämään yrityskylään.  Yrityskylä antaa oppilaille roolipelin muodossa mahdollisuuden tutustua yhteiskuntaan, talouteen, yrittäjyyteen ja työelämään innostavalla tavalla. En ihmettele yhtään, että yrityskylä on palkittu maailman parhaana koulutusinnovaationa.

Innovaationa voi pitää sitäkin, että suomalaiset koulut joutuvat tarjoamaan lämpimän ja terveellisen aterian päivittäin kaikille, myös erityisruokavaliota noudattaville oppilaille. Tämä on eurooppalaisesta näkökulmasta poikkeuksellinen palvelu. Suomalaisten toimijoiden tieto-taito onkin tällä saralla maailman huippuluokkaa. Hyvin ruokitut oppilaat myös oppivat paremmin. Kouluruokailu on osaltaan tasoittanut sosioekonomisia eroja ja luonut ehyttä koulupäivää kaikenikäisille.

Eurooppa-päivä 9.5.

OECD:n PISA-tutkimukset ovat olleet vuonna 2000 julkaistuista ensimmäisistä tuloksista lähtien parasta mahdollista mainosta Suomen koulujärjestelmälle. Vaikka tulokset ovat huippuvuosista hieman heikentyneet, ovat suomalaisten oppilaiden tulokset kaikilla osa-aluilla yhä maailman kärkiluokkaa.  Olen varma siitä, että uuden opetussuunnitelman vakiinnuttua käyttöön, voimme olla tulevaisuudessakin ylpeitä osaavista oppilaistamme, korkeasti koulutetuista opettajistamme ja aikaansa seuraavasta ja uudistuvasta koululaitoksestamme.

Tiistaina, 9.5.2017, vietetään Eurooppa-päivää. Opettajat voivat käydä lataamassa ja tilaamassa EU-aiheisia opetusmateriaaleja, pelejä, karttoja ja PowerPoint-esityksiä EU:n opettajainhuoneesta tai Ulkoasianministeriön Eurooppa-tiedotuksesta.

 

Hyvää Eurooppa-päivää!

Kari Kivinen

Rehtori

European Schools Science Symposium 2016

The opening ceremony speech of the 13th European Schools Science Symposium

 ESSS 2016 (2)

 

Dear all,

I would like to say some words about Intellectual Property. Intellectual Property – what is that, and what does it have to do with the Science Symposium?

If you write a poem, it is your poem. You are the author, and you own it. You have copyright to your poem.

If you compose a song, it is your creation.  If somebody wants to record it, they have to ask your permission and maybe pay some compensation to you.

If you invent something new, and you present it e.g. as a poster here in the SS, it is your idea and your invention.  You have right to have  compensation, if somebody would like to profit from it.

Did you know that your poem, song and innovations are protected by Intellectual Property Rights?

IP rights are meant to help ordinary inventors, designers, authors, artists, scientists and innovators to get on with their job of being innovative. IP rights encourage people to be creative.

European schools are rather privileged, because we work in a very close collaboration with the European Patent Office (EPO) in Munich and Office of Harmonisation of Internal Markets (OHIM) in Alicante. These organisations are there to help all the creators to register their innovations and secure some profit for their work.

IP is traditionally divided in:

  • Industrial property (inventions, patents, trade marks, designs)
  • Artistic work protected by copyright (original literary or artistic works, music, TV broadcasting, software..)
  • Commercial strategies (trade secrets, know-how)

Intellectual Property Rights-intensive industries as a whole support directly or indirectly 35% of jobs, almost 39% of the EU’s GDP and 90% of external trade.

According to the OHIM Observatory,  faked products and counterfeit goods cost legitimate industry in EU approximately €59 billion per year in lost market share. This has an important impact to the jobs in EU.  According to the OHIM 650.000 jobs in Europe are involved.

Unfortunately, Intellectual Property Rights are not well understood, or even believed – especially by the younger generations. According to a recent on-line study, the attitudes and behavior of  15-24 years olds show, that there is a lack of information to understand how  Intellectual Property really works. It protects the rights of those  who innovate and create!

IP education in Europe should promote innovation and creativity and raise IP awareness and support pupils to become responsible consumers – and if possible to become innovators and creators themselves!

European Schools Science Symposium is exactly what Europe needs right now – creative science oriented boys and girls bubbling with new ideas and new innovations!

ESSS gives an excellent opportunity for young scientists to share their ideas with their peers and present them to the larger public. The symposium fosters a close community feeling between pupils from different schools and countries, and  gives an ideal setting for networking and social contacts.

I congratulate the organisation team of this event for impressive set up. I  express also  my high appreciation to the efforts of the teachers who have prepared their students for this event. And I am so proud of all our students who have made such a wonderful range of creative inventions and interesting studies!

Well done! Europe has a bright future with you!

I wish you all a very stimulating and motivating symposium!

Kari Kivinen

 

You can find here is one of the posters from European School Luxembourg 1 (Catarina Nunes, s5PO)

ESSS example

Intellectual Property Education in Europe

Intellectual Property and Education Workshop, 8 – 9 March, OHIM, Alicante, Spain

A workshop report by Kari Kivinen

IP OHIM JPG2

Introduction

According to WIPO, “Intellectual Property (IP)“refers to creations of the mind: inventions, literary and artistic works and symbols, names and images used in commerce”

IP is traditionally divided in:

  • Industrial property (inventions, patents, trade marks, designs)
  • Artistic work protected by copyright (original literary or artistic works, music, TV broadcasting, software..)
  • Commercial strategies (trade secrets, know-how)

According to the OHIM Observatory, the counterfeit goods cost legitimate industry in EU approximately €59 billion per year in lost market share. This has an important impact to the jobs in EU. Intellectual Property Rights-intensive industries as a whole support directly or indirectly 35% of jobs, almost 39% of the EU’s GDP and 90% of external trade. Mr. Campinos, the president of OHIM declared that this means in practice that 650.000 jobs in Europe are lost, at present.

IP rights are meant to help ordinary businesses, entrepreneurs, inventors, designers, authors and innovators to get on with their job of being innovative and IP rights encourage creative activity.

Unfortunately, this message is not well understood, or even believed – especially by the younger generations. Mr. Campinos reported that according to a recent on-line study , the attitudes and behavior of  15-24 years olds show, that

  • there is a lack of information to understand the facts
  • youngsters do not really care about copyright limitations
  • there is a lack of legal alternatives, and
  • for 66 % of youngsters the price is the most important factor when purchasing goods.

One of the key objectives of the Digital Single Market in EU is to boost digital skills and learning.

Education seems to be one of the key instruments to raise understanding and respect for Intellectual Property. The question of the day was:  what path should the EU  follow?

The recently published “Intellectual Property and Education in Europe ” study notes that the most innovative non-EU countries or regions already teach IP related issues at primary level and place IP more commonly as a part of citizenship education, focusing on morals and ethics.

Education is, of course, a national competence inside of the EU. The role of the OHIM and EPO should be that of a facilitator, supporter and resources provider in issues related to the IP education in several levels.

The challenge of the IP Education Workshop was to find ways to promote IP education in the 28 Member States, and reflect what would be the most efficient strategy and methods to do so.

IP jpg

Intellectual Property and Education in Europe study 2016

The study on IP education in school curricula in the EU Member States is an excellent starting point and benchmark! The main findings were:

  • IP is not a stand-alone subject in any MS
  • Aspects of IP are mentioned in 33 curricula of EU countries/regions
  • IP connected learning areas mentioned in the curricula of 33 EU countries/regions
  • Good practices are identified

IP Curricula jpg

 

The study concluded that

  • IP has the potential to be integrated into mainstream subjects of all educational levels,
  • IP can easily be adapted to cross-curricula teaching
  • Provision of relevant and up-to-date professional resources to empower teachers is recommended
  • Innovation, creativity and entrepreneurship could be fostered

According to the study the objective of the IP Education could be formulated in a following way:

“IP education should include references to skills and competences that young people can be expected to acquire in the classroom that enable them to become familiar with IP, understand its potential to generate income and economic growth and lead them to respect IP rights, whether their own or those of others”

In the meeting additional and completing objectives were identified. IP education should

  • raise IP awareness
  • promote innovation
  • fight against piracy and counterfeits
  • support pupils to become responsible consumers

IP Kivinen jpg

Next steps

In my presentation “Intellectual Property Education in Europe” (download here the “intellectual property education” PDF file ) I tried to explore who are the key stakeholders, which are the main objectives, obstacles and challenges, and I made some proposals to tackle the issues.

I proposed to take concrete  “top down” and “down up” actions which should be carefully planned and prepared by the Task Force. The mandate of the Task Force could be as follows:

  • Produce facts and figures of the IP impact for educational leaders
  • Produce relevant IP contents for various subjects (simple, positive, benefit-orientated, objective and factual (public domain, open source)
  • Develop a set of curricula learning outcomes/standards/competences for syllabuses of various subjects
  • Formulate ethical standards and guidelines for schools
  • Map and collect good IP education practice recourses from member states and non EU-countries
  • Prepare training concept for educational leaders, Principals & teachers
  • Initiate positive campaigns, competitions and events to promote innovation
  • Propose partnerships and synergies ( artist, designers, creators, ambassadors..)
  • Launch a pilot projects to test & validate the educational program materials in some schools

I shared  a good practice example from Finland in the meeting.

Finnish Kopiosto is an umbrella organisation for associations representing performing art­ists, authors and publishers. In February 2016,  they negotiated a license deal with the Finnish Ministry of Education. The licence covers all free-of-charge education and photocopies delivered to the pupils and students of comprehen­sive schools, gymnasiums, vocational insti­tutions and universities.

Kopiosto also provides educational institutions with licences for the digital use of material. Kopiosto’s Digital licence enables the scanning of publications, copy­ing them from open Internet sites, remote education and sharing copies through school intranets.

In addition they have publish an excellent and clear worded ABC-guide for students, teachers and parents concerning all the key questions and areas related to the IP rights ( see kopiraitti.fi). This type of approach will create a safe and sound legal framework for positive collaboration between IP officers and educators!

In Brussels, 13.3.2016, Kari Kivinen

PS. See also the EURYDICE report about Entrepreneurship Education at School in Europe

EE

􀀁􀀏􀀃􀀄􀀃􀀅􀀇􀀌􀀋􀀆 􀀅􀀆􀀐 􀀔􀀋􀀍􀀈􀀒􀀊􀀉􀀓􀀋􀀒􀀎􀀁􀀏􀀃􀀄􀀃􀀅􀀇􀀌􀀋􀀆 􀀅􀀆􀀐 􀀔􀀋􀀍􀀈􀀒􀀊􀀉􀀓􀀋􀀒L’académie des vingt-huits

LE MONDE.FR | 27.02.2016 À 07H36

Le Monde sur les écoles européennes!

 

’Pour M Le magazine du Monde, la journaliste Zineb Dryef est allée traîner dans les salles de classe et couloirs – bondés – de quelques établissements belges. Elle raconte la joyeuse cacophonie que provoquent ces mélanges de culture…”

Lemonde jpg

Des cours dans toutes les langues, un programme multiculturel… Depuis leur création en 1953 pour les enfants d’agents communautaires, les écoles européennes insufflent l’esprit d’intégration cher à Jean Monnet. Mais la crise de l’UE pourrait bien les rattraper.

En savoir plus sur http://www.lemonde.fr/m-le-mag/article/2016/02/27/les-enfants-de-l-union-a-l-ecole-de-l-integration_4872704_4500055.html#qllUK7KUq2sFWCyP.99

Version PDF: au programme et  LE MONDE M EE

Un petit extrait:

“« C’est cela l’avenir », s’enthousiasme Harry Van ­Lingen, ancien professeur d’anglais devenu un grand défenseur de ces écoles. Il plaide pour leur ouverture « à tous les citoyens européens » et se réjouit de l’initiative du Parlement européen, qui a créé en 2005 un système parallèle d’écoles européennes dites « agréées ». Elles proposent le même programme que les écoles « originales » et délivrent un baccalauréat européen. Il en existe douze en Europe, dont deux en France, à Manosque (Alpes-de-Haute-Provence) et à Strasbourg. Elles sont gratuites, intégralement financées par les Etats qui les accueillent et, en théorie, ouvertes à tous.

Elles ont vocation à se multiplier, annonce Kari Kivinen, qui voit dans ce système, plutôt que le reflet de l’Union en crise, celui d’une « Europe idéale et sans frontières ». « On a très peu de racisme et de conflits entre élèves liés à leurs origines, se félicite-t-il. On a besoin de plus d’établissements comme les nôtres pour vivre en paix en Europe. »”

Bonne lecture!

 

School systems in Luxembourg

Lunch time conference

SCHOOL SYSTEM IN LUXEMBOURG

European schools vs Luxembourgish schools

LUNCHTIME CONFERENCE

Organised by the Staff Information Desk of the Unit Relations with personnel

Speakers:

Ms Louise CROSBY

The Ministry of Education, Children and Youth

Schooling of children with a foreign mother tongue

Mr Kari KIVINEN

Secretary general of the European Schools

You can find the presentation here: ” EE vs Luxembourg 2016

 

Opening of the meeting by Ms Suzanne König

Director for Administrative Management, DG Personnel, European Parliament

When?

Tuesday 23 February 2016, from 12:00 till 14:00

Where?

Luxembourg, Hemicycle – Schuman building 1st floor

 The conference will be given in English and will be followed by questions/answers in English and French.

EP, Hemicycle, Luxembourg