The European Commission High Level Group report on fake news and online disinformation & Media and Information Literacy (MIL)

 

 HLEG

In March 2018, the European Commission High Level Group on fake news and online disinformation (“the HLEG”) published their report on policy initiatives to counter fake news and disinformation spread online.

Mikko Salo, one of the founders of the Finnish fact checking organisation Faktabaari, was chosen to be member of the HLEG.

In the first place, the HLEG proposes to abandon of the term “fake news,” because it is inadequate in explaining the complexity of the situation, and leads to confusion in the way researchers discuss the issue, it is reported on in the media, and discussed by policy-makers.

According to the HLEG definition, “disinformation includes all forms of false, inaccurate, or misleading information designed, presented and promoted to intentionally cause public harm or for profit” but “it does not cover issues arising from the creation and dissemination online of illegal content (notably defamation, hate speech, incitement to violence), which are subject to regulatory remedies under EU or national laws, nor other forms of deliberate but not misleading distortions of facts such a satire and parody.”

The increased amplification of disinformation is linked with the development of digital media. There are several actors which are producing and circulating manipulative disinformation for different types of purposes.

The HLEG acknowledges that, disinformation can be harmful for citizens and society at large: “The risk of harm includes threats to democratic political processes, including integrity of elections, and to democratic values that shape public policies in a variety of sectors, such as health, science, finance and more.”

The HLEG recommendations aim to provide short term responses to the most important problems and longer-term responses to increase societal resilience to disinformation. These responses rest on five pillars designed to:

  1. “enhance transparency of online news, involving an adequate and privacy-compliant sharing of data about the systems that enable their circulation online;
  2. promote  media and information literacy to counter disinformation and help users navigate the digital media environment;
  3. develop tools for empowering users and journalists to tackle disinformation and foster a positive engagement with fast-evolving information technologies;
  4. safeguard the diversity and sustainability of the European news media ecosystem, and
  5. promote continued research on the impact of disinformation in Europe to evaluate the measures taken by different actors and constantly adjust the necessary responses.”

As an educator, I am very pleased to notice that the HLEG is promoting media and information literacy (MIL) as an essential competence for developing critical thinking and good personal practices for discourse in online and offline world.  According to the HLEF report “The media and information literacy is a preventive, rather than a reactive solution, engendering critical thinking skills that are crucial for the 21st century citizen living in an increasingly digital environment.”

The HLEG stresses that media literacy is an important action line as a response to disinformation because it can empower individual users as suggested above and mass empowerment of users will lead to greater social resilience against disinformation and perhaps other disorders of the information age.

The HLEG recommends that European institutions and national governments should

  • recognize media and information literacy as core literacy by integrating critical media literacy into the core literacies guaranteed to all schoolchildren in Europe, with formal status in national school curricula.
  • mandate teacher training colleges to include critical media literacy modules and encourage critical media literacy to become an integral part of all subject-learning, lifelong learning for teachers. EU could support such teacher training through Erasmus+, Training and Education 2020 and similar schemes.

It recommends further that professional media and fact-checkers commit to playing an active role in media literacy education, adding their field experience and technological expertise to tested and verified media literacy approaches.

 

Finnish curriculum

The new Finnish core curriculum is already updated to meet the recommendations of the HLEG. All the Finnish schools should provide their pupils basic competences to use information independently and in interaction with others for problem-solving, argumentation, reasoning, drawing of conclusions and invention and they should have opportunities to analyse the topic being discussed critically from different viewpoints. The students should be able to know where and how to search information and they should be able to evaluate the usability and reliability of sources. The schools should also support the students’ growth into active, responsible, and enterprising citizens.

Teacher training

There is nevertheless a gap between the theory and practice. According to my experience, teachers need updated set of tools and methods to deal with the increase of the quantity of information and diversification of the variety of sources. In addition, the media landscape is re-shaping constantly and it has become more and more difficult to distinguish information from dis-information and authenticity of the photos and videos.

Schools and teachers need updated set of tools and methods in order to be able to meet the MIL curricula goals and to provide support and encouragement for their pupils which are confronting and dealing with unclear and conflicting information.

In the French-Finnish school of Helsinki (click here to visit our media education site), we have piloted various methods with great success togehter with the experts of FaktabaariEDU , but we still need to work a lot to update our tools and upskill our teachers even further. Therefore we have launched a rather ambitious European level ERASMUS+ application in order to join the forces with MIL experts around the Europe.

 

Advertisements

HÄMMENTÄVIÄ JA HARHAANJOHTAVIA UUTISIA

kysymys

 

Mediassa on keskusteltu erityisesti USA:n presidentinvaalien jälkeen ”valeuutisista”, ”totuuden jälkeisestä ajasta” ja ”vaihtoehtoisista faktoista”. Sosiaalisen median piirissä puhutaan paljon vihapuheesta ja nettikiusaamisesta.

Termien sekamelskassa on välillä vaikea hahmottaa, mistä on milloinkin kysymys. Monet käsitteistä ovat uusia ja kaikille termeille ei ole vielä vakiintunut hyviä suomalaisia vastineita.  

Me kaikki tarvitsemme kriittistä medialukutaitoa tietojen oikeellisuuden tarkistamiseksi uutisvirtaa selatessamme.

Olen koonnut tähän artikkeliin lähinnä Faktabaarin käsikirjasta selkeitä käsitteiden määrityksiä, tietoa erilaisista harhaanjohtavista uutisista ja ohjeita disinformaation havaitsemiseksi.

 

fb

Mis-, dis- ja malinformaatio

Faktabaarin toimitus ja Severi Hämäri ovat toimittaneet erittäin hyvän koosteen uusista termeistä ja niiden määritelmistä. Termien suomenkieliset vastineet ovat kuitenkin monessa tapauksessa vasta muotoutumassa. Seuraavassa Faktabaarin toimituksen ehdottamia määritelmiä:

“Misinformaatiolla tarkoitetaan tahattomasti virheellistä viestintää. Asian sanoja tai kirjoittaja ei tiedä sanoneensa jotain perätöntä tai harhaannuttavaa. Viestintä levittää väärää tietoa.

Disinformaatiolla tarkoitetaan tarkoituksella väärennettyä tai harhaanjohtavaa viestintää, jonka tavoitteena on haitan tai vahingon tuottaminen jollekin henkilölle, yhteisölle, ihmisryhmälle tai valtiolle.

Malinformaatiosta puhutaan, kun totuudenmukaista informaatiota käytetään tahallisesti vahingoittamaan yksilöä, yhteisöä tai valtiota. Erityisesti vastoin tiedon sovittuja käyttötapoja.”

 

 

See: https://firstdraftnews.com/coe_infodisorder/
https://firstdraftnews.com/coe_infodisorder/

Motiivina disinformaation välittämiseen on monia. Valheelliset kohu-uutiset (“fake news”) vetävät uteliaiden klikkaajien myötä mainostuloja median sivustolle. Tätä ilmiötä voidaan kutsua taloudellisesti motivoituneeksi disinformaatioksi.

Poliittisen mielipiteen muokkaamista voimakkaalla viestinnällä keinoja kaihtamatta kutsutaan“propagandaksi” eli poliittisesti  motivoituneeksi disinformaatioksi. 

Nettikiusaaminen ja vihapuhe  ovat tyypillisiä malinformaation muotoja.

Twitter-keskustelussa on ehdotettu seuraavia mis-, dis ja malinformaatiolle suomenkielisiä termejä:

misinformaatio = virheellinen tieto, eli erhe

disinformaatio = vääristelty tieto (tai väärennetty tieto tai vedätys)

malinformaatio = vahingollinen tieto (tai juoru)

Katsotaan, mikä termi vakiintuu käyttöön!

Harhaajohtavia uutistyyppejä

https://firstdraftnews.com/coe_infodisorder/
https://firstdraftnews.com/coe_infodisorder/

Tutkija Claire Wardle on julkaissut syksyllä 2017 Euroopan Neuvoston toimeksiannosta kiinnostavan erittelyn siitä, mistä kaikesta hämmentävissä uutisissa voi olla kyse.  Seuraavassa Faktabaaarin Esa Väliverrosen kooste Wardlen harhaanjohtavien uutistyyppien luokittelusta:

Ilmiön viattominta ääripäätä edustavat satiiri- ja parodiasivustot, jotka levittävät keksittyjä uutissisältöjä.

Seuraavana tulevat uutisjutut, joiden otsikot tai kuvat antavat harhaanjohtavan kuvan itse jutun sisällöstä, joka on sinänsä paikkansapitävä. Tämä on journalismissa yleistä eikä rajoitu mitenkään varsinaisiin valeuutissivustoihin. 

Samaa voi sanoa kolmannesta tyypistä, joka on journalismin tapa kehystää uutisaiheita ja henkilöitä niin, että tuloksena on yksipuolinen ja harhaanjohtava kuva.

Neljäs tyyppi on sinänsä paikkansapitävän tiedon kytkeminen uuteen asiayhteyteen, jossa sen merkitys muuttuu ratkaisevasti

Viidennessä tapauksessa jonkun todellisen henkilön väitetään sanoneen jotakin, joka on täysin keksittyä.

Kuudentena on oikean tiedon manipulointi niin, että sen merkitys muuttuu kokonaan. Motiivina on tietoinen petkuttaminen.

Viimeisenä tulevat täysin fiktiiviset, keksityt uutiset, joiden tavoitteena on manipuloida julkista keskustelua.”

Mediataitokoulu on julkaissut EAVI:n infogrammista suomennetun ja muokatun “Pelkkää feikkiä?” julisteen tammikuussa 2018.

 

http://mediataitokoulu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1188:pelkkaa-feikkia&catid=8&lang=fi&Itemid=400
http://mediataitokoulu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1188:pelkkaa-feikkia&catid=8&lang=fi&Itemid=400

Muita harhaanjohtavia uutistyyppejä

Faktabaarin toimitus ja Severi Hämäri (Faktabaari, 2018) ovat listanneet vähän samanlaisen koosteen harhaanjohtavista uutissisältötyypeistä:

“Salaliittoteorialla tarkoitetaan sellaista epätotta väitettä, jonka kannattajan uskomus siihen vahvistuu kaikista yrityksistä osoittaa se paikkansapitämättömyydeksi.

Näennäistiede on hyvin samankaltainen ilmiö kuin salaliittoteoria, mutta eroaa siinä, että se esittää olevansa tiedettä.

Virheellinen attribuutio: esitetään jonkun henkilön tai tahon nimissä asioita, joita hän ei ole sanonut.

Harhaanjohtava otsikointi on sitä, että otsikko ei vastaa sisältöä. Pelkkä tehokas otsikointi saattaa saada sosiaalisessa mediassa aikaan tehokasta leviämistä, eli trendaamista.  Kyseessä on ns.  “clickbait” kun tavoitteena on saada käyttäjä klikkaamaan sisältöä vastaamatonta linkkiä.

Sisällön vääristämistä on mm. väärennetyt tai väärään yhteyteen laitetut kuvat, tilastot, videot, nauhoitteet jne.

Kaikukammiosta on kyse, kun samanmieliset henkilöt ovat ajautuneet (netissä tai sen ulkopuolella) keskustelemaan vain keskenään.”

varoituskolmio

 

Milloin on syytä epäillä disinformaatiota?

On oltava varuillaan, jos (Faktabaari, 2018)

  • Viestiä toistetaan erittäin tiheään
  • Viestin yhteydessä on huomiota herättäviä kuvia
  • Viesti pyrkii nostattamaan voimakkaan tunnereaktion
  • Siihen liittyy vahvoja tarinallisia elementtejä
  • Viestin lähteet ovat oudot, poikkeukselliset, esim. sivun metatiedot johtavat eri maahan kuin viestin sisältö antaisi ymmärtää
  • Hakukoneet löytävät saman tai lähes saman viestin mutta tuntuvasti vanhemmalla päiväyksellä
  • Viestiin liittyvät kuvat löytyvät netistä muista yhteyksistä käänteisellä kuvahaulla
  • Viestiä levittävä taho levittää muuta epäilyttävää sisältöä
  • (Huom: lista on suuntaa antava. Sen avulla ei pysty tyhjentävästi tunnistamaan kaikkea disinformaatiota.)

medialukutaitoprojektijpg

Faktantarkistusta kouluihin

Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa on pilotoitu jo kahden vuoden ajan Faktabaarin asiantuntijoiden faktantarkastusmenetelmien soveltamista uuden opetussuunnitelman puitteessa kouluopetukseen.  Kokeilu on ollut erittäin innostava. Siitä voi lukea enemmän  HRSK:n mediakasvatussivuilta ja FaktabaariEDU-sivustolta.

Kari Kivinen, 20.1.2018

 

Lähteitä ja lisätietoa:

Disinformaation analysointi ja faktantarkistuprosessi, Faktabaarin toimitus/Severi Hämäri, 2018, https://faktabaari.fi/disinformaation-analysointi-ja-faktantarkistusprosessi/

Baaripuhetta, ”Valeuutiset” ja huonot uutiset, Faktabaarin toimitus/Esa Väliverronen, 2017, https://faktabaari.fi/valeuutiset/

Baaripuhetta, Miten suojautua informaatiovaikuttamiselta?, Faktabaarin toimitus/ Saara Jantunen & Veli-Pekka Kivimäki, 2017, https://faktabaari.fi/baaripuhetta-miten-suojautua-informaatiovaikuttamiselta/ 

Mediataitokoulu, 2018, http://mediataitokoulu.fi/

Information disorder- Toward an interdiciplinary framework for research and policy making, European Council, 2017, https://firstdraftnews.com/wp-content/uploads/2017/11/PREMS-162317-GBR-2018-Report-de%CC%81sinformation-1.pdf?x91364

Beyond fake news –  10 types of misleading information, EAVI, https://eavi.eu/beyond-fake-news-10-types-misleading-info/

FaktabaariEDU, https://faktabaari.fi/edu/

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun medialukutaito-sivusto: https://hrskmediakasvatus.wordpress.com/

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AJATUKSIA LUKION KEHITTÄMISEKSI

Piirros: Matti Pikkujämsä
Piirros: Matti Pikkujämsä

UUSI LUKIO – AJATUKSIA LUKION KEHITTÄMISEKSI

Hallitus päätti lukiokoulutuksen uudistamisesta viime vuonna. Uudistus pitää sisällään lukiolain ja lukion toiminnallisen uudistamisen. Uudistusta suunnittelevat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus yhdessä laajan sidosryhmä- ja asiantuntijajoukon kanssa. Valmistelussa hyödynnetään jo aikaisemmin lukion uudistamiseksi tehtyjä selvityksiä, kokeiluja ja hankkeita. Tavoitteena on valmistella esitys uudeksi lukiolaiksi tämän kevään aikana.

Mielestäni lukion uudistamisessa on otettava huomioon peruskoulun OPS 2016 reformin yleistavoitteet. Lukion tulisi olla sulava jatkumo peruskoululle niin sisällöllisesti kuin tavoitteellisestikin.

Nykylukion laajahko kurssivalikoima (75 kurssia) tarjoaa opiskelijoille erinomaisen yleissivistävän pohjan jatko-opintojen joustavaan valintaan ja monenlaisille työurille. Sen kaventaminen ei palvelisi opiskelijoiden etua.

Lukion opetussuunnitelmaa uudistettaessa on hyvä ottaa huomioon OECD:n 2030 suositukset maailmankansalaisuudesta ja EU:n jäsenmailleen suosittelemat 8 avainkompetenssia, joita Euroopan Komissio on parhaillaan päivittämässä.

Peruskoulun opetussuunnitelman yleistavoitteissa määritellään tavattoman hienosti opetuksen tavoitteet. Nämä pätevät melko pitkälle myös lukioon. Kannattaisi miettiä, miten näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä lukiotasolla.

Lukiolaisemme tarvitsevat parempia sosiaalisia taitoja menestyäkseen opinnoissaan ja työelämässä. Heille tulisi antaa nykyistä parempi mahdollisuus harjoitella yhteistyötä, ryhmätyötä ja oikeita projektitöitä. Heille tulisi antaa mahdollisuus totutella koulun turvallisessa miljöössä maaimankansalaisuustaitojen kehittämiseen – miten toimia yhdessä erilaisen arvo-, kieli-, ja kulttuuritaustan omaavien ikätovereiden kanssa.

Oppilaiden aktivoiminen osallistuviksi kansalaisiksi edellyttää kiinnostuksen herättämistä koulun ja yhteiskunnan päätöksentekoprosesseihin. Muuttuva mediakenttä edellyttää hyvää kriittistä medialukutaitoa, kykyä analysoida monenlaista informaatiota, erilaisia tilastoja ja kykyä taitoa tarkastaa informaation oikeellisuus.

Suomalaisten lukioiden on vaikea kansainvälistyä nykyisen lainsäädännön puitteissa. Ylioppilaskirjoitusten kieleksi on määritelty ainoastaan suomi ja ruotsi. Tämä estää tehokkaasti monikielisten kurssien järjestämisen lukioissa.

Monissa peruskouluissa opiskellaan jo monia aineita esim. englanniksi. Suomalaiset yliopistot lisäävät myös vuosi vuodelta esim. englanninkielisiä opintokokonaisuuksia.

Ehkä luontevin tapa lisätä lukioiden kansainvälistymistä olisi avata lukio myös niille oppilaille, jotka eivät osaa puhua täydellistä suomea ja ruotsia. Tällä hetkellä esim. oppilasvaihtojen tekeminen on vaikeaa, koska lähes kaikki opetus on vain suomeksi ja ruotsiksi. Olisikin syytä pohtia, voisiko ainakin osan ylioppilaskirjoituksista suorittaa esim. englannin kielellä.  Samalla paikkakunnalla olevat koulut voisivat luoda yhteisiä vieraskielisiä opintokokonaisuuksia, joihin esim. Suomeen teini-iässä muuttaneet ulkosuomalaiset opiskelijat ja vaihto-oppilaat voisivat osallistua.

Monenlaiset yksilölliset opintopolut lisäävät opinnonohjauksen tarvetta.  Lukiolaisille voisi myös suunnata aivan uudenlaista tukea: erityisohjausta vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille ja pienryhmä-coaching tyyppistä tukea opiskelijoille, joilla on puutteelliset opiskelutaidot tai hetkellistä motivaation puutetta.

Kari Kivinen

Helsingissä, 2.1.2018

MONILUKUTAITO, MEDIAKASVATUS JA KRIITTINEN AJATTELU

MONILUKUTAITO, MEDIAKASVATUS JA KRIITTINEN AJATTELU

Opetussuunnitelmissa puhutaan nykyään monilukutaidoista.

Sillä tarkoitetaan sitä, että osaa lukea ja tulkita kuvia, kirjaimia, numeroita, symboleita, sanoja, ääniä ja näiden yhdistelmiä. Se tarkoittaa myös sitä, että osaa itse tuottaa viestejä monin eri tavoin.

Tavalliseen luku- ja kirjoitustaitoon verrattuna monilukutaito on huomattavan paljon laajempi. Luettavat tekstit voivat olla painettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia, analogisia, digitaalisia jne.

Me hahmotamme ja tulkitsemme maailmaa ympärillämme erilaisten viestien ja viestintävälineiden kautta. Monilukutaito tukee oppimista ja oppimisen taitojen kehittymistä ja se antaa meille avaimet kriittisen ajattelun kehittymiseen.

Mediakasvatus on monilukutaidon alakäsite. Mediakasvatuksen tavoitteena on antaa oppilaille työkaluja mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen.

Uuden opetussuunnitelman tavoitteissa esitetään, että oppilaita tulisi ohjata hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä ja välittämään tietoa muille. Heitä tulisi ohjata pohtimaan kuvitteellisen ja todellisen maailman suhdetta sekä myös sitä, että jokaisella tekstillä on tekijänsä ja tarkoituksensa. Tämä pohtiminen tukee kriittisen ajattelun kehittymistä.

Koulujen tulisi ohjata oppilaita analysoimaan mediaympäristöään ja oppia arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä. Heitä tulisi rohkaista käyttämään monilukutaitoaan myös vaikuttamiseen ja osallistumiseen heidän omassa elinympäristössä, mediassa ja yhteiskunnassa. Koulun tulisi tarjota tilaisuuksia näiden taitojen turvalliseen harjoittelemiseen.

Koulujen tehtäväksi on opetussuunnitelmassa annettu myös tavoite vahvistaa ja syventää oppilaiden kiinnostusta yhteisiä ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan ja harjoitella toimintaa demokraattisen yhteiskunnan jäseninä. Tätä varten heidän tulisi saada tietoja ja kokemuksia yhteiskuntaa rakentavan osallistumisen keinoista ja muodoista.

Kouluikäiset lapset elävät keskellä valtavaa informaatiovirtaa. He lukevat lehtiä, kuuntelevat radiota ja katselevat TV:tä. Älypuhelimilla, padeilla ja tietokoneilla he surffaavat netissä, pelaavat, ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa, lähettävät ja saavat viestejä, kuvia, hymiöitä ja videoita. päivän Heitä ympäröivät aamusta iltaan vaihtelevat mediasisällöt, mainokset, brändit ja viestit, joilla heihin pyritään vaikuttamaan.

Oppilaat tarvitsevat hyvää monilukutaitoa – kykyä erotella jyvät akanoista, tosi tarusta ja informaatio disinformaatiosta.

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun medialukutaitoprojektissa #medialukutaito@presidentinvaalit sovelletaan Faktabaarin asiantuntijoiden käyttämiä faktantarkistustapoja koulukäyttöön sopiviksi presidentinvaalien seurannassa. Projektin edistymistä voi myös seurata FaktabaariEDU sivustolla.

Tavoitteena on rohkaista oppilaita analysoimaan mediaympäristöään ja innostaa heitä osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.  Projektissa on mukana alakoulun,  yläkoulun ja lukion oppilaat.

Kari Kivinen

Fact-checking as tool to teach critical multi-literacy to future voters

Media met literacy in Sarajevo!

Media literacy professionals from all over Europe were gathered in Sarajevo in September 2017 to explore the huge challenges of our rapidly changing media world.

The founder of the Faktabaari, Mikko Salo, and the Director of the French-Finnish school of Helsinki, were invited to present the  #media-literacy to future voters-project in the  Media Meets Literacy -conference  organised by Evens foundation.

#media-literacy to future voters-project

The Finnish school reform raises multiliteracy as one of the core elements in order to educate active citizens capable of acting in our complex societies.

During the school year 2016 – 2017 an unconventional collaboration took place between Faktabaari, the award-winning Finnish Fact-checking service, and French Finnish school.

The basic idea of the collaboration was to adapt the proved fact-checking approach and methods used by Faktabaari into the education field linked to the curriculum of the school in various subjects (mother tongue, history, social studies). The goal was to create a joint approach for critical medialiteracy skills with the objective to test tools and learn debunking dis-information and false claims

14-year old students received information about the principles of journalism and adapted key concepts on fact-checking (code) and disinformation by Faktabaari.  Students explored election materials applying the adapted fact-checking methods. They practiced question making and answering through a mock-interview panel and they participated in the real election panel with real candidates and practiced fact-checking activities in real life situation!

The basic principles of the fact-checking method adapted for schools are relatively simple:

  1. Choose election relevant & documented claim to be fact-checked
  2. Identify: who, where, when and what said?
  3. Go to primary sources – 2 independent (help from teacher / school librarian) / use tools
  4. Write fact-check proposal for review
  5. Present written fact-check to your class for judgement (“True, “False” or “50/50”)
  6. Results can be published (school paper, website, video, FaktabaariEDU blog)
  7. Share the fact-check in your social networks – build trust

The outcome of the pilot project was very positive. Students took a real interest in the local election and they learned how the local municipality works. They got really active young participants in the local debate. They were able to verify themselves if the news/claims were true or not. They learned to check the sources and learned where to find help.

Through the process they learned also to adapt the fact checking methods in other areas e.g. to the social media news – thinking-twice-before-sharing-approach!

In the school year 2017-2018 the pilot project will be widening to concern also primary pupils and upper secondary students.

We are convinced that fact-checking as approach vaccines students against populism and empower their critical thinking without political bias and it provides students general tools and skills to survive in the digital environment including social media and visuals and provides students with some internet-literacy skills!


You can find my presentation here: “Curriculum and Teaching Critical Skills in Schools – MIL session”

The presentation of Mikko Salo was titled: “Fact-checking as tool to teach critical media-literacy to future voters & vaccination against populism”

More information:

What would you like your child to learn at school tomorrow?

What would you like your child to learn at school tomorrow?

What kind of knowledge and skills does a young adult need in the 21st century? What is really worth teaching and learning, and what kind of attitudes will be needed in future society? In this article, Kari Kivinen ponders these questions on future education.

https://www.schooleducationgateway.eu/en/pub/viewpoints/experts/what-would-you-like-your-child.htm

Qu’aimeriez-vous que votre enfant apprenne à l’école demain ?

Quel type de connaissances et de compétences un jeune adulte doit-il posséder au XXIe siècle ? Que faut-il à tout prix enseigner et apprendre et quels types d’attitudes seront nécessaires dans la société de demain ? Dans cet article, Kari Kivinen réfléchit à ces questions sur l’avenir de l’éducation.

https://www.schooleducationgateway.eu/fr/pub/viewpoints/experts/what-would-you-like-your-child.htm

 

Mitä sinä haluaisit, että lapsesi oppisi koulussa huomenna?

Mitä tietoja ja taitoja nuori aikuinen tarvitsee 21. vuosisadalla? Mitkä asiat ovat todella opettamisen ja oppimisen arvoisia? Millaisia asenteita tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnassa? Tässä artikkelissa Kari Kivinen pohtii näitä tulevaisuuden koulutusta koskevia kysymyksiä.

https://www.schooleducationgateway.eu/fi/pub/viewpoints/experts/what-would-you-like-your-child.htm

 

 

Le mot du proviseur – Rehtorin tervehdys

Le mot du proviseur

Je dois l’avouer : Pendant les années passées à l’étranger, j’ai continué à éprouver un amour particulier envers mon ancien lieu de travail, le Lycée franco-finlandais d’Helsinki. Je n’ai cessé de suivre ses activités à distance, et quand la place de proviseur s’est libéré, j’ai postulé aussitôt.

Durant cette année scolaire, j’ai observé le quotidien du Lycée et dressé un bilan sur les changements réalisés pendant mon absence.  Je suis très content de ce que j’ai vu !

Nos élèves, du jardin d’enfants au lycée, sont talentueux, maîtrisent plusieurs langues, ont de l’aisance et se comportent principalement très bien. Nos élèves ont eu d’excellents résultats aux tests nationaux et internationaux ainsi qu’aux épreuves du baccalauréat. Notre personnel est compétent et nos professeurs bien qualifiés et motivants. Les nouveaux programmes d’enseignement, introduits en août dernier, sont, à mon avis, très progressistes à l’échelle européenne, mettant l’accent sur la collectivité, les besoins des élèves et le processus d’apprentissage. En tant qu’établissement couvrant toute la scolarité obligatoire, notre Lycée offre un cadre sûr pour les élèves afin qu’ils puissent grandir et s’épanouir dans une atmosphère tolérante et internationale. Notre Lycée est caractérisé par un esprit d’équipe fort qui ne fait que se renforcer grâce aux excursions et aux projets de coopération internationaux.

En tant que proviseur, j’ai accueilli durant l’année passée des dizaines de stagiaires et quelques centaines de visiteurs internationaux. Ces personnes nous ont rendu visite afin de faire connaissance avec notre Lycée, et, par la même occasion, de se familiariser avec le système scolaire finlandais. Les visiteurs ont été étonnés par les compétences linguistiques de nos élèves, le quotidien du Lycée marqué par la gaité et la vivacité parmi les élèves de différentes tranches d’âge différents, l’atmosphère du Lycée détendue et chaleureuse, les repas scolaires savoureux, les salles de travaux manuels et de travaux ménagers ainsi que les autres pratiques de l’école finlandaise qui peuvent paraître quelque peu étranges du point de vue d’un étranger. L’autre jour, lorsque j’ai présenté notre département du soutien scolaire à un groupe de visiteurs, en leur indiquant le bureau du psychologue scolaire ainsi que ceux de l’assistant social, du médecin et de l’infirmière scolaires se trouvant juste à côté, les membres féminins du groupe ont éclaté en sanglots : « Si seulement nous pourrions avoir quelque chose comme cela un jour ! »

Nous avons également fêté comme il se doit les soixante ans du Lycée.  J’ai été ravi de pouvoir constater que les élèves diplômés de notre lycée contemplent avec gratitude et respect leur ancienne école.  Le Lycée leur a fourni les outils nécessaires pour poursuivre leurs études ou pour faire une carrière internationales.

Tout au long de l’année scolaire nous avons coopéré étroitement avec l’Ambassade de France et l’Institut français.  Au mois de mars, nous avons organisé une conférence à laquelle ont participé des professeurs de français venant des quatre coins de la Finlande. Nous avons également renforcé notre coopération avec l’École finno-russe et l’École européenne.

Les travaux de planification pour l’année prochaine sont déjà bien avancés – je peux vous promettre toute une série de nouveaux projets intéressants. En attendant, profitons bien de l’été et des vacances !

À Helsinki le 15 mai 2017

Kari Kivinen, Proviseur

HRSK 60 vuotta

Rehtorin tervehdys

Täytyy tunnustaa. Ulkomailla vietettyjen vuosien aikana tunsin koko ajan jonkinlaista lukkarinrakkautta entiseen työpaikkaani, Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun. Seurailin koulun vaiheita matkan päästä, ja kun rehtorin paikka avautui, niin hain sitä oikopäätä.

Olen kuluneen lukuvuoden ajan tarkkaillut ja kuulostellut, mitä koulussa tapahtuu ja miten asiat ovat poissa ollessani kehittyneet. Hyvältä näyttää ja tuntuu!

Meillä on uskomaton kirjo pääsääntöisesti hyvin käyttäytyviä, lahjakkaita, kielitaitoisia, esiintymiskykyisiä oppilaita leikkikoulusta lukioon! He ovat menestyneet erinomaisesti kansallisissa ja kansainvälisissä vertailuissa ja ylioppilaskirjoituksissa. Henkilökuntamme on osaavaa, ja opettajamme ovat päteviä ja innostavia. Elokuussa käyttöön otetut opetussuunnitelmat ovat mielestäni Euroopan mittapuulla mitattuna edistyksellisiä, yhteisöllisiä ja erittäin oppilas- ja oppimisprosessikeskeisiä. Koulumme takaa yhtenäiskouluna turvalliset puitteet oppilaiden kasvulle ja kehittymiselle suvaitsevaisessa kansainvälisessä ilmapiirissä. Koulullemme on ominaista erinomainen yhteishenki, joka kasvaa ja vahvistuu kansainvälisten opintomatkojen ja yhteistyöprojektien myötä.

Olen toiminut virkani puolesta vuoden varrella kymmenien harjoittelijoiden ja muutaman sadan kansainvälisen vieraan isäntänä. He ovat tulleet tutustumaan kouluumme ja samalla suomalaiseen koulujärjestelmään. He ovat hämmästelleet oppilaittemme kielitaitoa, yhtenäiskoulun iloista ja monen kokoista arkivilinää, koulumme välitöntä ja lämmintä ilmapiiriä, kouluruuan maukkautta, käsityötiloja, kotitalousluokkaa ja monia muita kansainvälisesti kummallisia suomalaisen koulun käytänteitä. Kun esittelin yhdelle ryhmälle koulumme oppilashuolto-osastoa ja kerroin, että tässä toimistossa työskentelee koulupsykologi ja vieressä on kuraattorin, lääkärin ja terveydenhoitajan tilat, niin ryhmän naiset purskahtivat itkuun: ”Voi, jospa meilläkin voisi joskus olla jotain tällaista.”

Olemme juhlineet koulun 60-vuotista historiaa oikein kunnolla! On ollut hienoa huomata, että koulustamme valmistuneet oppilaat suhtautuvat entiseen opinahjoonsa kiitollisina ja kunnioituksella.  Koulumme on antanut heille kansainväliset eväät, joilla on päässyt pitkälle niin opinnoissa kuin työelämässäkin.

Koko lukuvuoden ajan olemme tehneet läheistä yhteistyötä Ranskan suurlähetystön ja Ranskan instituutin kanssa. Maaliskuussa koulullamme järjestettiin konferenssi, johon osallistui ranskan kielen opettajia eri puolelta Suomea. Olemme myös tiivistäneet yhteistyötä Suomalais-venäläisen ja Eurooppalaisen koulun kanssa.

Uuden lukuvuoden suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Luvassa on paljon uusia ja mielenkiintoisia projekteja ja hankkeita! Niitä odotellessa nautitaan kesästä ja lomasta!

Helsingissä, 15.5.2017

rehtori Kari Kivinen